Poliittisia kuvia suomeksi

En tajua paikallisen suomalaisuuden korostamista antieurooppalaisuutena, mutta poliittista nettikuvitusta on hyvä olla myös suomeksi, vaikka sen taso onkin matalampi kuin jenkeissä. Nämä ovat tulleet vastaan foorumeilla, Puurolautasella ja irkissä. Jätän katutaiteen pois tällä kertaa. Klikkaamalla isommaksi.

Motivaatioposteri on yleisimpiä kuvaformaatteja:

Poliittinen sarjakuvamuoto on toki sekin klassikko, erityisesti Tapani Rytöhonka:

Sitten on nämä perinteiset moralistiset:

Kokoomuksen ehdotukset lukukausimaksuista saivat aikaan loistavaa taidetta englanniksi ja suomeksi:

Kokoomus on muutenkin anonyymien kuvanmuokkaajien suosikkikohde:

Sitten on homma-parodiat:

…ja iltalehtimuokkaukset:

Vastamainokset saivat journalistipalkinnonkin juuri:

Vaalimainossabotaasit piristävät aina:

Suomen taiteen tilanne ei taida olla kovin hyvä, ja suomalaisen poliittisen taiteen (siis todellisen ja aidon poliittisen  korkeataiteen erotuksena ylläolevista vulgääreista kuvista) tila taitaa olla vielä ruskeampi. Tulee välittömästi mieleen vain pari esimerkkiä:

  • muutamat katutaiteilijat/graffitimaalarit
  • Teemu Mäki
  • Jani Leinonen
  • Ulla Karttunen
  • J. K. Ihalainen
  • M. A. Numminen
  • jos räppärit lasketaan, niin Asa, Julma-Henri, Laineen Kasperi…
  • kirjailijoita on pari, mutta ne tykkäävät olla joko kankeita nationalisteja (Sofi Oksanen) tai tylsän äijäproosan jatkajia (Jani Saxell); sitten on pari vanhusta (Claes Anderson) ja joku Anni Sinnemäki
  • Megafonissa tehtiin ennen käsitetaidetta
  • poliittinen teatteri on poikkeus ja voi ihan hyvin: Rujo, Poleemi, (Smeds)…
  • lisää?

Parhaimmillaan suomalainenkin poliittinen taide on tällaisissa tapahtumissa.

12 comments to Poliittisia kuvia suomeksi

  • Tässä viime viikkoina on Turussa aktivoitunut vaihtoehtoisen kaupunkitila-aktivismin toimintaryhmä, jonka tähtää tempauksineen mitä suurimpaan hämmennykseen.

    Luovan Kaaoksen Keskuskomitean blogiin (http://luovakaaos.blogspot.com) on lähiaikoina tulossa tunnelmia mm. poeettisen terrorismin attentaatista Raision Ikeaan.

    Rajoja mitätöivä taide kukoistakoon alkuvoimaisena.

  • Satama

    Kirjoitit:
    ”En tajua paikallisen suomalaisuuden korostamista antieurooppalaisuutena”

    Linkki vihjaa mikä humanistia huolettaa öljyhuipun jälkeisessä maailmassa:
    ”Olen saanut vähintäänkin kulttuuripääoman perusoppimäärän, mutta tämän lisäksi tarvitsisin humanistina koulutusta eloonjäämisessä.”

    No jos ilman nationalistisia nimisanoja puhuttaisiin paikallisen kestävän elämäntavan korostamisesta anti-imperialismina, niin olisiko helpompi tajuta?

    Saanen hypätä johtopäätökseen ja olettaa, että ei sittenkään niin kovin vaikeata. Kukapa eettinen vasemmistolainen/antikapitalisti ei tukisi alkuperäiskansojen, zapatistien, maattomien liikkeen jne. elämäntaistelua imperialismia, monikansallisia yhtiöitä jne. vastaan

    Ehkäpä ehdotonta modernisaatiota vaativa Zizek ei tuekaan, vaan haluaa päättää ei-eurooppalaistenkin kansojen puolesta, miten heidän pitää elää l. modernisoida kaikki alkuperäiskansat omavaraisesta kestävästä elämäntavasta osaksi globaalia teknologista matriisia?

    Zizek sikseen, miksiköhän paikallinen omavaraisuus versus universaali imperialismi ei ole enää ymmärrettävää, jos edellinen nimetään tässä paikallisuudessa suomalaisuudeksi ja jälkimmäinen eurooppalaisuudeksi, sekä historiallisin perustein että vilpittömästi toivoen, että energiakriisin ja kasvutalouskapitalismin romahduksen jälkeisessä postkolonialistisessa maailmassa täälläkin päin maailmaa voitaisiin elää hyvää elämää maan antimista paikallisesti ja omavaraisesti, jos ja kun kolonialistinen muiden paikallisuuksien luonnonvarojen kestämätön hyödyntäminen ei enää toimi?

    Dialektinen [b]materialismi[/b], olisi suotavaa uhrata sillekin toisinaan muutama ajatus jälkifordistisen ideologisoinnin ja primitivismin olkiukon lätkimisen lomassa. 🙂

    Mistä kansalaispalkalla elävä tietotyöläinen saa ruokaa, polttoainetta, kuitua ja lääkkeitä? Mistä kansalaispalkan ostovoima muodostuu, jos ja kun ruokapöytään ilmestyvässä ateriassa ei olekaan enää kymmentä kaloria fossiilisia polttoaineita yhtä ravintokaloria kohti, vaan kaikki kalorit ovat peräisin satovuoden auringonpaisteesta?

    Miten kansalaispalkalla elävä tietotyöläinen sovittaa kaupungin ja maaseudun välisen luokkaristiriidan, eli perustelee maaseudun alkutuottajille sen, miksi heidän pitää ruokkia ja vaatettaa itsensä lisäksi myös täysin kaupungistuneet ja vieraantuneet tietotyöläiset, joiden elämäntapa on täysin riippuvainen teknologisesta matriisista? Jotta kaupungin tietotyöläiset voisivat hallinnoida maaseudun paikallisia elämäntapoja – mihin suuntaan tahansa paitsi kestävään omavaraisuuteen ja sen takaamaan riippumattomaan vapauteen?

    Kuubalainen reaalisosialismi ei ole huono esimerkki. Yliopisto-opintoihinkin sisällytettävä luonnonmukaisen puutarhanhoidon ja tärkeimpien kädentaitojen opetus kaikille, luomupuutarhureiden yhteiskunnallinen arvostus huippupalkan muodossa ja maauudistus, jolla järjestetään viljelymaata kaikille halukkaille maallepalaaville kestävän elämäntavan opettelijoille on dialektista materialismia realistisella pohjalla ja tietenkin myös kaltaistemme urbaanien tietotyöläisten etu – jos halutaan syödä ruokaa ja vielä sellaista ruokaa, jota ei tuoteta kestämättömästi fossiilisella energialla.

    Globaali kapitalistinen pahoinvointieriskunta on kokonaisuudessaan jo prekaaria – romahdustilassa. Kapitalismi on jo hävinnyt. Tarvitaan poliittista liikettä, jolla on uskottava käytännöllinen ohjelma ja varsinkin realistinen maatalouspoliittinen/alkutuotanto-ohjelma öljyn jälkeiseen niukentumisen aikaan. Militanttia dialektisen materialismin ruohonjuuriliikettä, maattomien liikettä, uustaidottomien liikettä, yhdessäoppijoiden liikettä.

  • ”Globaali kapitalistinen pahoinvointieriskunta on kokonaisuudessaan jo prekaaria – romahdustilassa. Kapitalismi on jo hävinnyt.”

    Joo, niin on sanottu 1960-luvulta alkaen. 70-luvulla mukaan otettiin myös resurssit. Kapitalismin piti romahtaa myös 90-luvulla. Sittemmin ennustetta on siirretty aina kymmenen vuoden päähän. Lopullista romahdusta yhä odotellessa. 🙂

    Kapitalismi on lähettänyt itsensä jo kuuhun ja hörminyt koko planeetan pinnan itselleen. En usko, että se tuhoutuu äkillisesti esimerkiksi öljyn loppumiseen. Jos kapitalismi tuhoutuu, niin se tuhoutuu kuihtumalla vähitellen tai sitten liikkeiden antamalla apuvauhdilla. Joka tapauksessa sen tuho ei tule jumalallis-apokalyptisena ilmoituksena. Tonnista vetoa!

    ”No jos ilman nationalistisia nimisanoja puhuttaisiin paikallisen kestävän elämäntavan korostamisesta anti-imperialismina, niin olisiko helpompi tajuta?”

    Mieluummin globaali teknosfääri kuin taantumukselliset ekohippipaikallisleirit. Zapatistit eivät onneksi ole spiritualistisia hippejä (jollaisen viban linkattu kirjoitus antaa) eivätkä tietääkseni korosta paikallisuutta rajoitusten mielessä.

    Tarkennan: linkatussa postauksessa ei häiritse niinkään paikallisuuden materiaaliset puolet, joita tässä korostat, vaan kulttuurisen paikallisuuden korostaminen. Se tuntuu ahdistavalta, kahlitsevalta, rajoittavalta ja takapajuiselta.

    ”Globaali kapitalistinen pahoinvointieriskunta on kokonaisuudessaan jo prekaaria – romahdustilassa. Kapitalismi on jo hävinnyt. Tarvitaan poliittista liikettä, jolla on uskottava käytännöllinen ohjelma ja varsinkin realistinen maatalouspoliittinen/alkutuotanto-ohjelma öljyn jälkeiseen niukentumisen aikaan.”

    Niin kauan kuin kaupasta saa ruokaa ja töpselistä sähköä, ei kapitalismin hedelmistä nauttivia ihmisiä saa muuttamaan maalle ja kantamaan lannoitetta pelloille. Ehkä sitten, kun se hartaasti odotettu apokalypsi viimein tulee?

    Tai sitten voidaan jättää maailmanlopusta paasaaminen saarnaajille ja alkaa ajaa konkreettisesti degrowth-talouspolitiikkaa, aloittaa raju yksityisomaisuuden leikkaaminen hallitsevista luokista, rajoittaa kulutusta, ottaa käyttöön vaihtoehtoisia energianlähteitä, ekokyliä, kaupunkipuutarhoja jne.

    Kommenttien sävyn perusteella primo-mätkimiset osuvat kyllä aivan nappiin…. 😉

  • Tatu Ahponen

    Utopististen idyllimaaseutu-primovisioiden maalaaminen aiheuttaa moness ihmisessä, mm. minussa, paniikkireaktion: Jumankauta, nehän haluaa tätä! Itse ainakin haluan pyrkiä pelastamaan teollisesta yhteiskunnasta sen mitä pelastettavissa on.

  • Satama

    >>>Kapitalismi on lähettänyt itsensä jo kuuhun ja hörminyt koko planeetan pinnan itselleen. En usko, että se tuhoutuu äkillisesti esimerkiksi öljyn loppumiseen. Jos kapitalismi tuhoutuu, niin se tuhoutuu kuihtumalla vähitellen tai sitten liikkeiden antamalla apuvauhdilla.<<>>Mieluummin globaali teknosfääri kuin taantumukselliset ekohippipaikallisleirit.<<>>Linkatussa postauksessa ei häiritse niinkään paikallisuuden materiaaliset puolet, joita tässä korostat, vaan kulttuurisen paikallisuuden korostaminen. Se tuntuu ahdistavalta, kahlitsevalta, rajoittavalta ja takapajuiselta.<<>>Niin kauan kuin kaupasta saa ruokaa ja töpselistä sähköä, ei kapitalismin hedelmistä nauttivia ihmisiä saa muuttamaan maalle ja kantamaan lannoitetta pelloille. Ehkä sitten, kun se hartaasti odotettu apokalypsi viimein tulee?<<>>Tai sitten voidaan jättää maailmanlopusta paasaaminen saarnaajille<<>>ja alkaa ajaa konkreettisesti degrowth-talouspolitiikkaa,<<>>aloittaa raju yksityisomaisuuden leikkaaminen hallitsevista luokista,<<>>rajoittaa kulutusta,<<>>ottaa käyttöön vaihtoehtoisia energianlähteitä,<<>>ekokyliä, kaupunkipuutarhoja jne.<<>>Kommenttien sävyn perusteella primo-mätkimiset osuvat kyllä aivan nappiin…. ;)<<<

    Provoilu kannattaa, jos se synnyttää keskustelua joka hälventää ennakkoluuloja ja edistää yhteistyötä. 🙂

  • ”Provoilu kannattaa, jos se synnyttää keskustelua joka hälventää ennakkoluuloja ja edistää yhteistyötä.”

    No hyvä jos näin kävi 🙂

  • Satama

    Kappas minkä teki 😀
    Yritetään uudestaan toisella lainaustyylillä:

    ”Kapitalismi on lähettänyt itsensä jo kuuhun ja hörminyt koko planeetan pinnan itselleen. En usko, että se tuhoutuu äkillisesti esimerkiksi öljyn loppumiseen. Jos kapitalismi tuhoutuu, niin se tuhoutuu kuihtumalla vähitellen tai sitten liikkeiden antamalla apuvauhdilla.”

    Öljy alkaa ehtyä, jolloin talouskasvu päättyy, jolloin jatkuvasta kasvusta riippuva (reaali)kapitalismi päättyy. Milla vauhdilla jo hyvään alkuun päässyt romahdusprosessi etenee, saa veikkailla vapaasti.

    ”Mieluummin globaali teknosfääri kuin taantumukselliset ekohippipaikallisleirit.”

    Taantumukselliset? 🙂

    Joko-tai -ajattelusta vapautuminen on mahdollista. Tätä mahdollisuutta voi sanoa edistykseksi. 😉

    ”Linkatussa postauksessa ei häiritse niinkään paikallisuuden materiaaliset puolet, joita tässä korostat, vaan kulttuurisen paikallisuuden korostaminen. Se tuntuu ahdistavalta, kahlitsevalta, rajoittavalta ja takapajuiselta.”

    Onko oikeesti muka jotain kulttuuria, joka ei ole paikallista? Globaalin kapitalismin samankaltaistavat paikallisuudet joka niemeen, notkoon ja saarelmaan jos mitkä tuntuvat ahdistavalta, kahlitsevalta, rajoittavalta ja takapajuiselta. Millaiset paikallisuudet tuntuisivat paremmalta?

    ”Niin kauan kuin kaupasta saa ruokaa ja töpselistä sähköä, ei kapitalismin hedelmistä nauttivia ihmisiä saa muuttamaan maalle ja kantamaan lannoitetta pelloille. Ehkä sitten, kun se hartaasti odotettu apokalypsi viimein tulee?”

    Joku sanoi: ”On helpompi kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu”.

    Onhan noita ekoyhteisöjä syntynyt ja lisää tulossa, kasvava porukka opettelee puutarhanhoitoo, kädentaitoja, permakulttuuria jne., sekä maalla että kaupungeissa. Ja joo, kyllä niitä voi haukkuu spiritualistisiksi hipeiksi, tuskin ne siitä pahastuu.

    Haittaaks oikeesti että porukat toimii noin, vai haittaaks enemmän tunne että pitäis seurata niitten esimerkkiä mut tuntuu ettei osaa eikä pysty ja tuntee ahdistavaa riittämättömyydentunnetta ja uusavuttomuutta, jos kuitenkin haluaisi elää tavalla, joka on kestävä eikä perustu riistoon?

    ”Kommenttien sävyn perusteella primo-mätkimiset osuvat kyllä aivan nappiin…. ;)”

    Provoilu kannattaa, jos se synnyttää keskustelua joka hälventää ennakkoluuloja ja edistää yhteistyötä. 🙂

  • Satama

    ”Utopististen idyllimaaseutu-primovisioiden maalaaminen aiheuttaa moness ihmisessä, mm. minussa, paniikkireaktion: Jumankauta, nehän haluaa tätä! Itse ainakin haluan pyrkiä pelastamaan teollisesta yhteiskunnasta sen mitä pelastettavissa on.”

    Elämä maaseudulla ekoyhteisöissä on ihan tätä päivää ja arkista touhua iloineen ja suruineen, ei siis mitään utopiavisiota.

    Kysymys on yksinkertainen mutta sitäkin vaikeampi vastata: mitä teollisesta yhteiskunnasta on pelastettavissa ilman fossiilista energiaa ja uuskolonialistisia riistosuhteita?

    Esim netti ois ihan kiva hamaan tulevaisuuteen, mutta miten kaikki siihen liittyvät tuotantoketjut ja elinkaaret vois järjestää kestävällä tavalla?
    Mä en tiedä ja pahoin pelkään ettei kukaan muukaan tiedä.

  • Onhan noita ekoyhteisöjä syntynyt ja lisää tulossa, kasvava porukka opettelee puutarhanhoitoo, kädentaitoja, permakulttuuria jne., sekä maalla että kaupungeissa.

    ”Yhä enemmän”, ”kasvavassa määrin” jne. on aika lussua hehkutusta.. muistan kuinka Belgian työväenpuolue hehkutti sivuillaan pari vuotta sitten kolminkertaistaneensa edustajapaikat kunnallisvaaleissa – siis kelaa, kasvua 300 %!! Tekstistä sitten kävi ilmi, että paikat kasvoivat viidestä viiteentoista.. vrt. ”SKP eteni kunnallisvaaleissa” (nostaen kannatustaan 0,1 %-yksikköä) jne.

    Teollisesta yhteiskunnasta voidaan varmaan pelastaa paljonkin, kun lopetetaan maailmanlaajuinen tuhlaus työttömyyden ja (teknologisen) alikehityksen muodossa. Kaikkien ei tarvi muuttua samanlaiseksi kuin meillä täällä, mutta teollinen toiminta tehokkaalla teknologialla voisi jakautua paljon tasaisemmin kuin nyt..

    (PS. ekoyhteisöt ovat sinänsä ihan ok, vaikka en [minäkään] näe niissä pohjaa kovin laajalle liikkeelle.)

  • Satama

    ”“Yhä enemmän”, “kasvavassa määrin” jne. on aika lussua hehkutusta..”
    ”en [minäkään] näe niissä pohjaa kovin laajalle liikkeelle.”

    Jos haluaa hehkutukseks tulkita, niin onhan se aika lussua. Mutta kun ei oikeesti enää kiinnosta hehkuttaa faktioiden ja fraktioiden kilpailua huomiotaloudessa. Siitä mitä oon nähny ja kokenu kerron mielelläni, ja koitan edelleen kuunnella ja oppia muiden kokemuksista.

    ”Teollisesta yhteiskunnasta voidaan varmaan pelastaa paljonkin, kun lopetetaan maailmanlaajuinen tuhlaus työttömyyden ja (teknologisen) alikehityksen muodossa. Kaikkien ei tarvi muuttua samanlaiseksi kuin meillä täällä, mutta teollinen toiminta tehokkaalla teknologialla voisi jakautua paljon tasaisemmin kuin nyt..”

    Historiallisen materialismin metodilla, jos joku marxilaisuuteen kallisteleva haluu vielä sellaista harjoittaa, voi tehdä puhtaan toiveajattelun sijaan hyvinkin suuntaa antavia ennusteita, joihin voi sitten suhtautua kriittisen koulukunnan mukaan eli vääntää ennusteita sellaiseen suuntaan mikä tuntuu kivemmalta omalla toiminnallaan sen, mihin rahkeet riittää (esim. ”istuta vielä se omenapuu” on jo helvetin paljon tehty ja siitä voi itteensä siunata ja kiittää hyvällä omallatunnolla. Ei kaikkeen tartte pystyä ja kyetä pienen ihmisen muttei myöskään ypöyksin ponnistella).

    Kuuban esimerkkiin energiakriisiin sopeutumisesta kannattaa tutustua huolella ja verrata sitä Pohjois-Korean esimerkkiin. Ja sit miettii kumpii tuntuis kivemmalta. Tarvitsematta tietenkään alistua siihenkään, että Kuuban esimerkissä ei ois vielä parantamisen varaa, mutta kun siellä kerran otettiin ”varaslähtö” siinä, mikä muualla on edessäpäin, niin tuntuis järkevältä oppii kokemuksista eikä aina pelkästään kantapään kautta. Eli jos ei halua suunnistaa täysin pimennossa (sekään kiellettyä tietenkään ole) vaan jonkinlaista kompassia ja karttaa kaipaa, niin historiallinen materialismi on ihan kelpo metodi suunnistuskarttojen piirustukseen ja päivitykseen. Edelleenkin, mikä marxismin puolustukseksi sanottakoon – ja miksei sanottaisi sillä sanoohan sen maalaisjärkikin. 🙂

  • @Santeri Nemo: eipä mitään 😀 on jo pitkään pitänyt kirjoittaa niistä ”spiritualistisista” ja ”(kansan)romanttisista” piirteistä jotka mua on häirinneet Koiranmutkien muuten hyvin mielenkiintoisissa teksteissä.

    @Satama: Kuuban juttu kuulostaa ihan järkevältä…

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>