Kriisikäyriä

EU:n sisäiset velkasuhteet (klikkaa isommaksi)

Silakkamopo-blogi on kirjoittanut muutaman hyvän ja selkeän kommentin nykyisestä talouskriisistä:

Kreikan auttamisesta

Pankkien pelastaminen ja valtioliitto

Yritän lyhyesti tiivistää asiaa Silakkamopon postausten ja muiden artikkelien pohjalta.


Ensiksi, sekä Kreikasta muualle Eurooppaan levinnyt talouskriisi että vuonna 2008 Yhdysvalloissa puhjennut ja sieltä globaaliksi levinnyt talouskriisi ovat velkakriisejä. Kannattaa käydä katsomassa Wikipediasta lista maista valtiovelan koon mukaan. Reaalikapitalismi – pitäisikö sanoa wincapitalismi – on perustunut huimaan ja jatkuvaan ylivelkaantumiseen vähintään viimeisen 40 vuoden ajan. Toisin sanoen se on eräänlainen globaali pyramidihuijaus. Käännän taloustieteen professori Andrew Klimanin artikkelia, jossa hän kuvailee kapitalistisen tuotannon uusinta kriisiä näin:

Päättäjät ovat yrittäneet tukea talouskasvua ja tuottavuutta keinotekoisesti kolmen viime vuosikymmenen aikana […]. Yhdysvalloissa talouden jähmeyttä on peitelty erityisesti jatkuvasti kasvavalla lainavuorella, joka koostuu asuntolainoista sekä kuluttaja-, yritys- ja valtionvelasta. […] Taktiikkaa voidaan hyvin verrata kotitalouteen, joka ei pysty maksamaan luottokorttilaskuaan. Se hankkii toisen luottokortin, lainaa vielä lisää ja käyttää lainarahan ensimmäisen velan maksamiseen. Sitten se hankkii kolmannen luottokortin, lainaa ja käyttää lainarahan maksaakseen toisen velan korot. Ja niin edelleen.

Kliman huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen finanssialan ulkopuolisten alojen kokonaisvelka (osuutena bkt:sta) on kasvanut huimasti vuoden 1981 jälkeen. Se on kasvanut jopa niin sanottujen nousukausien aikana eli ”ajanjaksolla, jolloin sen olisi voinut luulla laskevan, kun asunto- ja osakemarkkinakuplat tuottivat väliaikaisesti kiivasta talouskasvua”. Tämä viittaa siihen, että talouden kasvaminen  ja talouskuplien syntyminen on ollut mahdollista vain valtavan lisävelkaantumisen ansiosta.

Taloussanomat alleviivaa, että ”edes vuonna 1994, syvimmän laman kurimuksessa, lainaa oli kansalaista kohti vain 9 700 euron verran. Tänä keväänä, juuri ennen vappua ja Kreikan kriisiytymistä sitä oli jo tuntuvasti enemmän: 12 812 euroa.”

Kun kotitalous ottaa kolme luottokorttia ja maksaa uudella kortilla aina edellisen kortin velkoja, sitä kutsutaan vastuuttomaksi kulutukseksi. Kun maailmantalous toimii samalla tavalla, sitä kutsutaan kapitalismiksi. Kun EU toimii samalla tavalla, Jyrki Katainen puhuu kansanvallan voitosta.

Klimanin pointti on, että viime kädessä talous ei voi kasvaa nopeammin kuin tuotannon synnyttämän uuden arvon lisääntyminen sallii. Jatkuva velanotto tietenkin siirtää tilinteon päivää. Ehkäpä sitä ei koskaan tule, ehkäpä on mahdollistaa ottaa loputtomasti lainaa ja käyttää luonnonvarojakin muutaman planeetan verran… Toistuvat talouskriisit kuitenkin sanovat muuta.

Kunnon taloustieteilijän tavoin Kliman tietää, miten päättäjien ja kapitalistien olisi toimittava saadakseen kapitalismin elpymään: pääoman olisi annettava tuhoutua tarpeeksi. 1930-luvun laman ja toisen maailmansodan aikana juuri pääoman arvon tuhoutuminen mahdollisti sodanjälkeisen nousukauden. (Tämä liittyy pinnallisesti bkt-mittarin peruskritiikkiin hyvinvoinnin mittarina: jos rikon raitiovaunun tai kivitän ikkunan, niin tarvitaan uusia tuotteita ja lisää työtä, eli talous kasvaa ja bkt näyttää hyvältä… Kliman tarkastelee asiaa kuitenkin ensisijaisesti yritysten voiton suhdeluvun kannalta: kapitalismin ”terveydentila” on kytköksissä siihen, kuinka paljon voittoa yritykset pystyvät tekemään.)

Kirjoittajan oma ennuste on synkänpuoleinen. Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvaltoja

kohtaa velkataakka, jota on parhaimmillaankin hankala hallita, ja luultavasti hitaampi talouskasvu, kun korkotasot nousevat vastauksena kasvavaan velkaan. Lisäksi velkaantuneisuuden valtava lisääntyminen viittaa siihen, että seuraavasta kriisistä saattaa tulla paljon pahempi kuin nykyinen kriisi on, ja näin ollen seuraava finanssimarkkinoihin iskevä paniikkiaalto tulee olemaan vielä kovempi ja sillä tulee olemaan vakavampia seurauksia.

Pankkien velkaantuminen EU:n sisällä


Velkaantuminen maailmanlaajuisesti: mitä tummempi maa, sitä velkaantuneempi


Toiseksi, EU:n kriisissä kyse ei ole esimerkiksi hyvän Suomen ja holtittoman Kreikan välisestä nationalistisesta vastakkainasettelusta, vaan työn ja pääoman välisestä suhteesta. Kuten Silakkamopo kirjoittaa:

Euron ja EU:n pelastaminen halutaan nähdä tietenkin kaikkien yhteisenä etuna, vaikka siitä hyötyvät erityisesti pääoman omistajat. Tämä siksi, että lopulta on kyse pankkijärjestelmän ja pääomaa omistavan ja sitä hallitsevan luokan omistusoikeuksista. Jos rahoitusjärjestelmän vain annettaisiin romahtaa, sen seuraukset tuntuisivat varmasti jokaisessa, mutta se tarkoittaisi myös veronmaksajien rahansiirtojen loppumista pankkijärjestelmälle, joka tuntuisi kaiken lisäksi olevan yhä tiheämpään kriisissä.

Kannattaa siis miettiä uudestaan ennen kuin lähtee nationalistien kelkkaan. Pääoman edustajat eivät tietenkään ole nationalistien kelkassa, paitsi korkeintaan retoriikassa, koska he pyrkivät jatkuvasti kansainvälistämään talousjärjestelmää esimerkiksi patistamalla valtiot auttamaan toistensa pankkeja. Pääoma on internationalistinen. Se deterritorialisoi…


Kolmanneksi, talouskriisin aikana 2008-2009 pankkialaa tuettiin maailmanlaajuisesti yli 17 000 miljardilla dollarilla. Siis yli $17 biljoonalla. Kuinka monelle ihmiselle sillä olisi saanut perustulon? Kolmasosa summasta riittäisi jo maailman nälänhädän poistamiseen.

Koko maailman sijoitusvarallisuudesta noin 85-98 prosenttia on lainaa, arvopapereita ja odotuksia. Tämä varallisuus on pankkien ”tyhjästä” luomaa. Voimme lopettaa huolehtimisen tästä ”fiktiivisestä” arvonluonnista ja kääntää kysymyksen toisin päin: miksi suurin osa tästäkin varallisuudesta menee pankkiireille, finanssispekuloijille ja ennestään rikkaille sijoittajille? Mikseivät pankit luo meille resursseja perustuloa varten?

Niin kuin barbaarit kirjoittavat:

Perustulo on saatava ”fraktaalitalouden tahdilla”. Muutama uusi ”lukevan työläisen kysymys”: Jos finanssihait tekevät rahaa painamalla nappia, miksi emme mekin? Jos meille voidaan myöntää velkaa tässä ja nyt, miksi tätä velkaa ei voida muuttaa perustuloksi?

Sitä sanotaan vaikeaksi ongelmaksi, että rikkain kaksi prosenttia ihmisistä omistaa 51 % maailman varallisuudesta. Ei voi ymmärtää, mitä vaikeaa tässä on. Eikö ratkaisu ole täysin selvä? Perustulo kaikille, rahat rikkaiden kassakaapista – vaikka 90 % kaapin sisällöstä olisi velkakirjoja.

13 comments to Kriisikäyriä

  • Veera

    Inflaatio syö velkaa mutta on pääomalle kauhistus. Matalan inflaation rahapolitiikka taas kasvattaa työttömyyttä. Laaja työvoimareservi on tottakai pääoman etu, pitää työntekijät nöyrinä.

    Lisää:

    http://hirvasnoro.blogspot.com/2007/05/marx-vits-tyttmyys-hydytt-poman.html

  • Hemi

    Toki rikkaat voivat luoda rahan illuusiota jonkin aikaa, mutta tietenkin se johtaa syveneviin kriiseihin, ja tietysti kaikki hyvä edistää työttömyyttä, jos ihmiset eivät sotke paikkoja, ei tarvita niin paljon siivoojia, jos teollisuus automatisoituu, ei tarvita työntekijöitä tuhlaamaan elämäänsä ja niin edelleen. Tietenkin perustulo olisi hieno irtikytkentä työttömyyden suhteen, se poistaisi sen ongelmallisuuksia työttömäksi jäävälle.
    Edelleen on kyseenalaista, miten siitä voisi tehdä toteutettavissa olevaa politiikkaa. Vastavallan voima on yksi asia, toinen on sisäistetty herruus: moni yhä kokee työttömäksi joutumisen ongelmallisena tai häpeällisenä. Miten ihmiset saisi tunnetasolla tajuamaan, että palkkatyön puute on kaunis ja hieno asia?

  • ”Ei voi ymmärtää, mitä vaikeaa tässä on. Eikö ratkaisu ole täysin selvä? Perustulo kaikille, rahat rikkaiden kassakaapista – vaikka 90 % kaapin sisällöstä olisi velkakirjoja.”

    Ongelma on siinä, että tätä ei tule tapahtumaan niin kauan kuin perustuloa ei onnistuta esittämään tuottavuutta kiihottavana uudistuksena (vrt. Vihreiden töihin potkiva perustulomalli), ts. toistaiseksi on suhteellisen vähän tutkimusta siitä, että oikeudenmukaisempi tulonjako kasvattaisi ylipäätään kilpailukykyä.

  • Markku Uuspaavalniemi – Kreikan valtiolle annettavaksi lainaksi ehdotettu määräraha

    @Lantavarvas: tuo on toki tuttu ja sinänsä selvä argumentointirata, luetaan vaikka Vasemmisto etsii työtä -kirjaa. Ehkä se toimii, vaikka preferoisinkin sitä, että kapitalistit pakotetaan maksamaan…

  • Näin juuri, vaikka väärinkäyttäjiä tietenkin ilmenisi joka tapauksessa, opiskelijat on kuitenkin vielä suhteellisen helppo esittää erityisryhmänä, josta myös kansallinen kilpailukyky hyötyisi perustulon yhteydessä: töitä riittäisi muille, opinnot etenesivät nopeammin, tutkinnot olisivat laaja-alaisempia ts. inhimillinen pääoma kasvaisi, opiskelijat pääsisivät nopeemmin sinne sahalle töihin jne. En tiedä, millä perustein pääoman saisi pakotettua pitämään huolta myös työläisistä ja työvoimareserveistä (ilman nuorten joukkotuhoa), mutta yksi tärkeä pointti voisi olla osoittaa perustulon mahdollistava tuottamaton työ palkkatyön tai työsuhteen ohi…

  • tuottamaton, tuottava, whatever!

  • Itse näen mainittussa KU:n artikkelissa vähän enempi sävyjä kuin Hedelmä kirjoituksessaan.. on tietty totta, että VAS heiluttaa tuota Suomi-korttia kun ei oikein muutakaan keksi, mutta toisaalta liittovaltiokehityksen vastustaminen on ihan yhtä ok kuin kuntaliitosten vastustaminen, vaikka jälkimmäistäkin voi perustella kaikenlaisella nurkkakuntaisuudella, ”kyläylpeydellä” tms. mainitsematta sanallakaan luokkanäkökulmaa..

    Jos näistä puuttuukin positiivinen näkökulma, ts. mitä tilalle (muka jotain paluuta vanhaan, markka takaisin tms.), niin se on enempi oikeaan suuntaan painamisen kuin suoran dissaamisen kysymys (niinkuin perustulokin).. tietty jos arvioidaan että VAS:ia ei ole mahdollista tässä suhteessa painaa oikeaan suuntaan (mitä se kullekin on), niin asia on eri, mutta ite en suhtautuisi ihan niin kielteisesti (kuten en suhtaudu perustuloonkaan).. tai siis suhtaudun ihan myönteisesti siihen minkälaista reittiä ne koettaa hakea, vaikka näköalat jäävät usein vähän mataliksi.. (niinkuin perustulossakin)

    Mitä perustuloon tulee, niin jos jostain järjestyy sellainen voima, jolla kapitalistit voidaan pakottaa maksamaan, niin silloin agendalla pitäisi olla jo vähän kunnianhimoisemmat tavoitteet kuin joku perustulo.. tai jos ollaan sitä mieltä, ettei VAS:n kannata lähteä nationalistien kelkkaan, niin kandeeko perustulolaisten sitten lähteä kapitalistien kelkkaan (”ehkä se toimii”)..?

  • MASA

    Hyvä postaus ja kiitos linkistä tuohon Markun puheeseen! Huomio aiheen vierestä: Helsingin kaupungin koneilta (ainakaan liikuntaviraston) ei pääse suoraan lukemaan tätä blogia, koska sisältö ”saattaa olla vaarallista”. Ovatkohan sanat vallankumous, mielenosoitus tai perustulo liian vaarallisia?

  • Koba

    Kirjoittajan hyvistä pointeista huolimatta heräsi eräitä epäilyksiä:

    (a)Jos Klimanin päättelyn ottaa vakavissaan, ei sinänsä paikkansa pitävää väitettä siitä, että pankit luovat rahansa ”tyhjästä” voi pitää ongelmattomana: *arvoa* ei luoda tyhjästä, vaan ainoastaan reaalitaloudessa. Perustulon rahottaminen pankkien markkinoille syytämän lainarahan tavoin ”tyhjästä” ei ole kovinkaan vakuuttavaa – mieleen todellakin nousee ”Vasemmisto etsii työtä” -kirjan huonoimmat puolet; niin paljon kuin siinä on hyvääkin. Jos rahaa luodaan tyhjästä – Kreikan tapauksessa pankkien pelastamiseksi – niin miksi sitten lainaa myöntäneet valtiot ovat huolestuneita julkisen talouden kasvavasta vajeestaan? Miksi puhutaan veronmaksajien rahoista?

    (b) Toiseksi, EU tuskin on anti-kapitalistisen liikkeen suurin liittolainen. EMU:n kriisi osoittaa, että EU:sta on joko muotoiltava liittovaltio, tai sitten EU:n rooli on typistettävä alkuperäiseen muotoon taloudellisena liittona kansallisvaltioiden kesken. Jompikumpi. Jokaisella maalla ei voi olla omaa talouspolitiikka jos toimitaan yhteisen valuutan alaisuudessa. Eräs EU:n keskeisistä tehtävistähän on ollut pääomien vapaan liikkuvuuden mahdollistaminen. Liittovaltiokehitys merkitsisi tämän kehityksen täydellistymistä. Nykyinen tilanne on kuitenkin kestämätön. Miksi moni vasemmistolainen huolestuu protektionismista sinänsä? Yksi protektionismin muotohan on pääomien sitominen kansallisesti – se ei itsessään esimerkiksi merkitse ulkomaisen työvoiman liikkuvuuden rajoittamista tai poliittista nationalismia.
    (Tosin nykyinen kokoomusvetoinen Suomi-konserni lienee vielä kapitalistisempi kuin EU.)

    (c) Kolmanneksi, onko perustulo nyt ratkaisu kaikkeen? Kreikan kriisin jäkiseuraamukset (julkisten talouksien ja yksityisen sektorin palkkojen ideologisesti latautunut supistaminen + enemmän töitä) ovat ainakin siirtäneet sen toteutumista vuosilla. Hyvinvointivaltiota viedään nyt ryminällä alas ja kriisiäkin hoidetaan markkinavetoisesti. Sinänsä kannatettava perustulo ei ole ainakaan euroopanlaajuisen vasemmiston pienin yhteinen nimittäjä. Itse en myöskään toivoisi sitä Vihreiden ”köyhien-kynytys-haista-paska-perustulomallia” – silloinhan kaikki (paitsi 600 euron ruhtinaallisella kansaneläkkeellä elävät) muuttuisivat taloudellisesti opiskelijoiksi.

  • @Koba: En kyllä itse huomannut alkuperäisessä kirjoituksessa edes rivien välistä ajatusta, että EU olisi joku liittolainen. Korkeintaan havaittavissa oli minusta kritiikki sitä kohtaan, että vasemmiston piirissä vallitseva nationalismi on suurelta osin haikailua 80-luvulle, sinivalkoisen pääomaan vanhaan hyvään aikaan jne. Tässä se ei eroa persujen linjasta mitenkään.

    Sinänsä liittovaltiokehitys on ihan odotettavaa kehitystä.. mitä enemmän ja mitä laajemmin asiat punoutuvat yhteen keskenään, sitä mahdottomampaa kokonaisuutta on hallita useasta itsenäisesti toimivasta keskuksesta käsin. (Monien asioiden osalta se pätisi sosialistiseen Eurooppaankin.)

    Protektionismista kannattaa puhua vain, jos sen hahmottaa siirtymävaatimuksena sosialismiin.. tai ite en ainakaan viitsi tukea mitään ”lisää tukia suomalailaisille yrityksille”, ”lisää tukiaisia työllistämiseen” -tyylisiä vaatimuksia, joilla vaan syydetään veronmaksajien rahaa riistäjien taskuun. En osaa sanoa missä määrin mikään mielekäs protektionismi on nyky-EU:n puitteissa edes mahdollista, mutta luulisin että mikä tahansa ”todellinen” protektionismi (valtion monopoli ulkomaankaupassa) tarkoittaisi käytännössä irtautumista EU:sta, ja EU:sta taas ei ole mitään järkeä irtautua persujen tapaan (takaisin kapitalistiseen kansallisvaltioon), vaan se merkitsee sitten sitä sotsialistista vallankumousta..

  • […] This post was mentioned on Twitter by Sampsa Kiianmaa. Sampsa Kiianmaa said: Kriisikäyriä http://bit.ly/ba69ln […]

  • @MASA: Osaatko kertoa jutusta lisää? Oliko kone kaupungin työntekijän kone vai julkinen kone? Täytyy käydä testaamassa kirjastossa.

    @Koba & Joonas: harmittaa että osaan vastailla pointteihin vain mielipiteen tasolla, mutta koitan keksiä jotain vastattavaa myöhemmin.

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>