Ei oo rahaa

Disclaimer: unohtakaa tämä teksti irti sen kirjoittajasta ja ajatelkaa tätä esimerkkinä hyvin yleisestä elämästä, jota 700 000 suomalaista elää. Ja jotta tämä ei jäisi henkilökohtaiseksi valitukseksi, postauksen yhteydessä voi kuunnella Markku Heikkisen toimittaman radio-ohjelman Tervetuloa uusi luokkajako!

Miksi niin huonosti tunnistamme oman yhteiskunnallisen luokkamme lait? Miksi sosiaalinen eriytyminen ja eriarvoistuminen etenee lähiöissä ja kouluissa ja syrjäseuduilla? Miksi sosiaalisesta kohoamisesta tuli Suomessa Julian ja Romeon- tarinan kaltainen tavoittamaton unelma? Kainuun aatelisen kanssa ovat vapun alla etsimässä omaa luokkaansa vasemmistoaktiivi Laura Tuominen, THL:n tutkimusprofessori Sakari Hänninen sekä koulutuspolitiikan tutkija Tero Toivanen. Puhelimessa kommentoi kolme tutkijaa eli Anna-Leena Riitaoja, Juho Härkönen sekä Matti Tuomala koulutuksellisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvua Suomessa.

Mikseivät ihmiset kerro enemmän raha-asioistaan: kuinka paljon, kuinka helposti/vaikeasti ja varmasti/epävarmasti he saavat rahaa ja kuinka paljon heillä menee rahaa mihinkin kuluihin? Miksi rakkaudesta ja seksistä voi avautua blogeissa mutta ei omasta rahaelämästä?

En näe nälkää enkä (toistaiseksi) kerää maksuhäiriömerkintöjä. Opintorahalla, asumislisällä ja opintolainalla pystyy maksamaan vuokran, jonka jälkeen ruokaan, laskuihin ym. jää noin 10 euroa päivässä (jos pystyisi elämään kädestä suuhun ilman mitään säästöjä tai yllätyskuluja, niin sitten 10-17 e).

Olen tässä kai muuten tyypillinen riviopiskelija, paitsi että nostan opintolainaa (vain kolmasosa helsinkiläisistä opiskelijoista nostaa lainaa) enkä ”käy töissä” (koska niitä ei juuri ole), vaan teen satunnaisia kirjoitus- ja kuvausjuttuja.

Tulot tyypillisessä kuukaudessa (lukukauden aikana; kesällä tulot saattavat rajoittua 200-300 euroon per kk):

  • 469,80 e (asumislisä + opintoraha)
  • 300 e (opintolaina – niiltä kuukausilta joina sitä nostaa)
  • 45-100 e (satunnaiset kirjoitus- ja kuvapalkkiot; tämän vuoden kuukausikeskiarvo on toistaiseksi harvinaisen korkea: 77 e)
  • yhteensä 814 – 869 e (jos siis nostaa myös lainaa, muuten 514 – 569 e)

Vuositasolla tulee lisäksi synttäri- ja joululahjatuloja, veronpalautuksia opintotuesta, joskus pieniä kesäurakkatuloja (200 – 600 e per kesä), satunnaisia pikkuavustuksia (pikkuavustus = 20-50 e) tai ruoka-avustuksia vanhemmilta tai sukulaisilta ja tavaroita tutuilta. Vanhemmat maksavat puhelinlaskun (joka on 20-30 e kuukaudessa). Lähikaupan roskiksesta löytyy tofua ja muroja, ja joskus jostain löytyy dyykattava huonekalukin. Kaikki kulttuurituotteet tietenkin lainataan kirjastosta tai kavereilta tai letkutetaan netistä.

Välttämättömät menot tyypillisessä kuukaudessa:

  • 329 e (vuokra)
  • 130 – 160 e (ruokaostokset)
  • 40 e (ruoka ulkona syötynä, lähinnä yliopiston UniCafessa)
  • 21,5 e (matkakortti)
  • 5 – 40 e (”terveys ja kauneus” eli lääkkeet ja ulkonäköön liittyvät asiat)
  • 25 – 40 e (”virkistys ja vapaa-aika” eli alkoholi ja leffaliput tms. – aivan, kuukaudessa on varaa keskimäärin 5 – 8 keskustatuoppiin tai 8 – 13 kalliotuoppiin, joten jos satun juomaan sen sinun kanssasi niin se on arvokas tuoppi sitten… millä ihmeen rahoilla muut ryyppäävät?)
  • 19 – 90 e (”kodin hankinnat” mukaan lukien kirjat)
  • 0 – 60 e (”muut menot”, esim. lahjat ym. sosiaalisuuden vaatimat erikoisuudet)
  • ihannemaailmassa kulut voisivat rajoittua 569,5 euroon, mutta käytännössä ikinä ei ole niin onnekasta kuukautta, vaan menot painottuvat haarukan loppupäätä kohti (700 – 800 e)


Vituttaa lukea
tilastoja, joiden mukaan suomalaisten keskipalkka on 2940 euroa.

Vielä enemmän vituttaa ajatella, että jotkut pystyvät elämään saatanallisen hedonistista elämää pelkillä pääomatuloilla.

Vituttaa, kun varakas aktivisti pitää brieffausta talonvaltaamisesta ja kertoo, että hallinnanloukkauksesta voi saada päiväsakkoja noin 60 e, ”joka ei siis ole yhtään mitään”. 60 eurolla elää kuusi päivää. En minä koe sakkojen ottamista kuuden päivän ruokien menetyksen arvoiseksi.

Vituttaa myös niiden kesätyöntekijöiden puolesta, jotka raatavat kokopäiväisesti paskatöissä ja saavat (huonoimmillaan) saman 850 euroa. (Puhumattakaan paperittomista siirtolaisista…)

Vituttaa absoluuttisesti keskustella yhdenkään suurten ikäluokkien edustajan kanssa. Ne ihmiset ovat eläneet maailmanhistorian sosiaalisesti onnekkainta aikaa. Sellaisilla ihmisillä on rakenteellinen vamma, joka estää heitä tajuamasta tulotasoani. Sama vamma tekee heistä kykenemättömiä ymmärtämään yhtään mistään yhtään mitään, mitä tulee nykyajan työmarkkinoihin.

Vituttaa.


Vitsi on siinä, että tällaisella tulotasollakin kaltaiseni ihminen pärjäisi, kunhan tulo olisi taattua, vastikkeetonta ja varmaa.

Kyllä, tyytyisin tulotasoon, joka on alle 30 % suomalaisten keskipalkasta, kunhan minun ei tarvitsisi nostaa jatkuvasti lainaa ja velkaantua yli todennäköisen tulevan maksukykyni.

Mieluummin vähän rahaa ja paljon aikaa varmasti kuin paljon rahaa ja kokopäiväinen alistuminen työnjohdon komennolle.

Kyllä, eläisin tyytyväisesti köyhyysrajan alapuolella, jos tietäisin varmasti saavani tuon 850 e kuukaudessa eikä minun tarvitsisi stressata opintotuista, hakea paskaduuneja kesäksi ja kikkailla loputtomasti ilmaisen ja maksetun kirjoitus- ja kuvaustyön välillä.

… Ja kyllä, kaiken tämän keskellä ihmettelen todella paljon, miksi se, joka heittää poliisia aina kivellä, puukottaa satunnaisen vastaantulevan porvarin tai rikkoo ikkunoita, on joku muu kuin minä. Päättelen, että se johtuu keskiluokkaisesta kasvatuksestani ja riskin ottamisen pelostani. Köyhänäkin olen liian ”rationaalinen” mellakoimaan.


Ps.
Lopuksi keskisormea Pelit-lehdelle, joka aikaisemmin julkaisi retropeliarvostelunsa ilmaiseksi kaikille ja meni nyt sulkemaan arvostelut jälleen ja vielä ääliömäisen nettikukkarosysteemin taakse. Siinä meni sekin ilo. Haistakaa paska.

44 comments to Ei oo rahaa

  • Saa muuten yleisestikin jakaa ideoita miten elää kesällä ilman rahaa… Dyykkaaminen on tuttua, mutta epävarmaa (ja kaupat laittavat koko ajan lisää lukkoja ja jätepuristimia). Pullojen kerääminen taas on Helsingissä hullujen touhua.

  • ”25 – 40 e (“virkistys ja vapaa-aika” eli alkoholi ja leffaliput tms. – aivan, kuukaudessa on varaa keskimäärin 5 – 8 keskustatuoppiin tai 8 – 13 kalliotuoppiin, joten jos satun juomaan sen sinun kanssasi niin se on arvokas tuoppi sitten… millä ihmeen rahoilla muut ryyppäävät?)”

    40e on yhtä kuin 50-55 tölkkiä markettikaljaa. Suosittelen siis siirtymistä terassilta puistoon.

    Kesällä rahattomuus on vähän helpompaa, vaikka osa ruokajonoista meneekin kesäkuukausiksi kiinni. Yrtit, salaatit sun muut kasvavat ikkunalaudalla ja partsilla (vielä ehtii laittaa jos on nopea).

    Kesäviikonloput on täynnä ilmaisia kulttuuri- ja koko perheen tapahtumia ja puistot ja bussipysäkit täynnä tölkkejä, joilla kattaa helposti sen maitopurkin, kaurahiutaleet tai kaljan tai kaks…

  • Mark

    Edellisessä merkinnässä oli muistaakseni kaunis ajatus työnteosta. Äiti, mitä tarkoittaa paskaduuni?

  • Veera

    Tiedän, ettei tämä lohduta nyt, mutta sulla on tota henkistä pääomaa kumminkin sen verran enemmän kuin useimmilla, että tulosi eivät ikuisesti ole noin pienet.

  • Tietty ”virkistystä ja vapaa aikaa” voi muuttaa hieman, no warettamalla kaikki ne leffat lippujen sijaan, vaikka letkuttamisen jo mainitset. Alkoholista voi kokonaan siirtyä itse kasvatettaviin kannabikseen ja sieniin joita löytyy ulkoa. Sitten voi poistaa osan ja kattaa sillä tuotantokustannukset, tai vaihtaa mdma:han.
    Sit tietty metsäbileet ja keikat vallatuilla taloilla ovat paljon siistimpiä kuin kaupalliset vastineensa.
    Tietty voi kans myydä omakustannetaidetta, mutta no sillä ei tunnetusti lyö rahoksi, vaikka ihmisille myymisellä pääsee paljon parempiin ansioihin kuin keräämällä pulloja, ja sillä pienellä marginaalilla voi kustantaa tarrapaperin. Ei nyt sentään spray-pulloja kun ne on ihan helvetin kalliita. Sekä voi tietty nyysiä asioita, mut siinä on tietty ongelmansa. (-:

  • Joo, useimpien ongelma on toi epävarmuus. Degrowthing tuoma kysymys tohon onkin, että kysymystä ”miten saan lisää massii” ei voida enää asettaa, koska se on vastuuton ja mahdoton. Nuoren köyhän ja työttömän kysymys onkin ”miten elän mielekästä ja rikasta elämää vaikka en tule saamaan mistään lisää massia”. Suuria ikäluokkia ei toki saa ammuttua alas asemastaan (niillä on liikaa rahaa ja aseita) mutta ko. porukka tulee toki kuolemaan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Kysymys siis on mitä sitten kun heistä päästään?

  • Joskus oon jotain nähnytkin

    Hemi: Mun mielestä kysymys ei ole lainkaan vastuuton koska sen kohteena ei ole talouskasvu vaan uusjako. Ensimmäinen on varmasti mahdollinen ilman toista, varsinkin jos me rajataan keskustelu Suomeen tai Eurooppaan.

  • Joskus oon jotain nähnytkin

    Vielä sakoista: Mun mielestä missä tahansa radikaalissa poliittisessa toiminnassa projektin kustannukset jaetaan ainakin jotenkin tulojen mukaan. Eli esimerkiksi sakoista maksaa enemmän ne joilla on enemmän rahaa. Tästä vaan puhutaan valitettavan vähän. Varsinkin sosiaalikeskusprojektin hiipumisen jälkeen sakkosolidaarisuus tuntuu unohtuneen vaikka sakot eivät ole kadonneet toiminnasta mihinkään.

  • rot

    ”Vituttaa, kun varakas aktivisti pitää brieffausta talonvaltaamisesta ja kertoo, että hallinnanloukkauksesta voi saada päiväsakkoja noin 60 e, “joka ei siis ole yhtään mitään”. 60 eurolla elää kuusi päivää. En minä koe sakkojen ottamista kuuden päivän ruokien menetyksen arvoiseksi.”

    En oo yhtä kertaa lukuunottamatta koskaan maksanut yksiäkään sakkoja. Ne ei kasva korkoa, niiden takia ei menetä luottotietoja, ja pikasakkoja ei joudu enää edes lusimaan. Kelan tuista kerääntyneet veronpalautukset yleensä menee kyllä järjestään sakkojen lyhentämiseen. Kerran tosin vuosia sitten maksoin opintolainalla sakot kun olisi pitänyt mennä lusimaan niitä ajankohtana jolloin se yksinkertaisesti ei ollut mahdollista.

    Mitä rahattomuuteen tulee niin varastamalla pääsee pitkälle. Suuret automarketit ja keskustan tavaratalot on sellaisia jossa pientä tervettä järkeä käyttämällä saa helposti pöllittyä ruuat, kirjat, työkalut, vaatteet, käyttötavarat ynnä muuta. Lisäksi voi helposti varastaa kaupoista sellaista suht’ kallista tavaraa jota voi myydä eteenpäin proleille (joilla muuten ei ehkä olisi varaa ostaa kyseistä tavaraa) kohtuulliseen hintaan niin että se antaa mukavan lisän omiin tuloihin.

    Kun hommat hoitaa selvinpäin ja terveellä järjellä niin kiinni jääminen on erittäin harvinaista. Itse tulee varmaan varastettua jonkun tuhannen euron edestä kiinnijäämiskertaa kohti (ehkä noin kerran vuodessa tulee jäätyä kiinni), ja siitä saa joitakin kymppejä sakkoa. Eikä sakkoja siis tarvitse maksaa koska ne ei kasva korkoa eikä pöllimissakkoja joudu enää lusimaan. Näin siis jos rikosnimike on näpistys, josta saa siis pikasakon, mutta mikäli tavaran arvo on yli 300 euroa niin sitten se on varkaus ja siitä mennään käräjien kautta, ja sakot siis joutuu lusimaan.

    Joka tapauksessa jos pöllimissakonkin joutuisi lusimaan niin yksi kiinnijääminen olisi 2-3 päivää vankilassa, mikä varmaan tekisi ihan hyvää keskiluokkaiselle aktivistille.

    Omaa toimeentuloa on varsin helppo parantaa jos vain uskaltaa astua lain rajojen toiselle puolen, hyväksyä oma asemansa yhteiskunnan pohjasakkana, ja hylätä naurettava ajatus siitä että olisi joku moraalinen velvollisuus noudattaa tämän järjestelmän lakeja, tai ylipäätään antaa mitään kunnioitusta tälle järjestelmälle.

    Kyse on myös siitä kuinka pitkälle keskiluokan kakarat haluavat pitää yllä luokkaetuoikeuksiaan, pitää auki ovea mukavan porvarilliseen elämäntapaan sitten kun opiskeluvaiheen ”kapinallisuus” on käyty läpi, vai astua toiselle, rikolliselle puolelle?

  • rot

    Niin ja mitä sakkorahojen keräämiseen tulee niin onhan se ihan hyvää solidaarisuutta, mutta kun miettii sitä kuinka paljon toiminnassa on rahaa käytössä ja kuinka paljon sille on tarvetta niin itselle ainakin tulee mieleen helvetisti parempia käyttökohteita rahoille kuin sakkojen maksaminen valtiolle.

    Tietenkin tilanne on eri jos häätöhetkellä talossa on ollut joku joka ei ole varsinaisesti tiennyt mihin on ryhtymässä ja jolle sakot tulee täytenä yllätyksenä. Tällöin on luonnollista kollektiivisesti maksaa kyseisen tyypin sakot. Mutta ennen toimintaan ryhtymistä olisi hyvä että aktiivit tekevät selväksi miten seurausten suhteen toimitaan. Ainakin itsellä laskisi motivaatio kummasti jos prioriteetit ovat siinä että sakot maksetaan kiltisti jotta kenenkään ei tarvitse riskeerata keskiluokkaista tulevaisuuttaan, sen sijaan että prioriteetit rahankäytössä olisivat hieman toiset. Mutta luonnollisesti kukin taaplaa tyylillään.

  • […] in co-operation with red hot Aki from Labyrint. On many points it matches well with the important text on poverty that our fruit friend released today on his blog. This is really the most interesting hip hop that […]

  • rot

    ”Mutta ennen toimintaan ryhtymistä olisi hyvä että aktiivit tekevät selväksi miten seurausten suhteen toimitaan.”

    Tähän lauseeseen siis että ”aktiivit tekevät _keskenään_ selväksi”.

  • Itellä on nyt hieno tilanne kun parin kuun ajan mikä tahansa mikä maksaa yli 2 euroa on helvetin kallis 🙂 Ei oikein pysty mihinkään eikä kesälläkään ole sitten töitä näkyvissä muutamaa mahdollista rakennuskeikkaa lukuunottamatta.

    sulla on tota henkistä pääomaa kumminkin sen verran enemmän kuin useimmilla, että tulosi eivät ikuisesti ole noin pienet.

    Tästähän päästään mainioon tatuvanhasmaiseen vaurauden ja älykkyyden korrelaatioon!

  • Kiitos kommenteista. <3

    @M.M.: tuon takia en baareissa käykään paitsi silloin harvoin, kun ne muut käyvät tai kun niissä joku tapahtuma tms. Kyllä 40 e kuukaudessa riittäisi viinipulloon viikossa jos haluaisi… Mutta pullojen kerääminen tosiaan on Helsingissä vähän hasardia kymmenien tai satojen toisten ammattikerääjien vuoksi, en halua tapella tyhjästä lonkkupullosta romanikerjäläisen kanssa.

    @Veera: kiitti lohduttamisesta, mutta jotenkin en ole vakuuttunut noin yleisellä tasolla… 🙂

    Ensiksi, mitä ”henkinen pääoma” sitten tarkoittakaan, se ei yksin riitä yhtään mihinkään, vaan tarvitaan ”sosiaalista pääomaa” (eli suhteita ja käytöstapoja) jotta ikinä pääsee käyttämään sitä henkistä pääomaa.

    Toiseksi, miksi tunnen niin paljon yli kolmekymppisiä ihmisiä jotka elävät yhä sitä samaa prekaarin köyhän elämää vaikka heillä on sekä ”henkistä” että ”sosiaalista pääomaa”?

    @Hemi: totta kaikki, paitsi jos puhun itsestäni niin leffassa on kiva käydä kerran kahdessa kk:ssa ihan sosiaalisista syistä, ja useimmat laittomat huumeet (pilvenpoltto varsinkin) tekee ihmisistä lähinnä veteliä tai tylsiä (niin kyllä laillisistakin se toiseksi yleisin, jos kahvi on yleisin). Dewgrowth-pointtiin Joskus oon jotain nähnytkin jo vastasikin. Ja ylipäänsä ”vastuuseen” vetoaminen on politiikassa epäilyttävää ja poliisimaista…

    @rot: hyvin paljon kiitoksia sakkoinfosta ja kokemusten jakamisesta. Just tällaisista asioista pitäisi puhua enemmän (ja kirjoittaa).

    Sanon nyt silti, että en pidä kummastakaan moralismista: siitä joka koskee köyhiä (”mitäs oot köyhä, oma vika, mee töihin”) ja siitä joka koskee ”köyhiä mutta kulttuurisesti keskiluokkaisia” (”mitäs synnyit keskiluokkaiseen kotiin, hyppää nyt kunnolla sieltä kulttuuris jäänteistä prolekulttuuriin ja katkaise entiset siteesi keskiluokkaisiin ihmisiin”).

    Varastamisen suhteen ihmisillä on mun kokemuksen mukaan kyse tosi syvälle juurtuneesta pelosta, ei niinkään mistään moraalista. Paljon lievemmässä mielessä sama koskee dyykkaamista. Keskiluokkaan juurrutetaan niin kova vaatimus ”puhtaudesta” ja ”hygieniasta”, että jos ei tiedä mistään mitään eikä tunne ihmisiä, niin varmasti ajatus roskisten tonkimisesta tuntuu älyttömältä. Vastaavasti myymälävarkaus tuntuu useista ihmisistä vaikealta, koska ihmisille on niin syvään juurtuneet tuntemukset ja kokemukset jostakin abstraktista ”kunnollisuudesta” ja niin suuret pelot esimerkiksi ”häpeästä”, ”ongelmakierteistä” jne. ja näitä pelkoja ja tuntoja koko ajan tietoisesti uusinnetaan julkisuudessa.

    @Miika: onnea ja jaksamista 😀 itellä on asiat vielä toistaiseksi paremmin niin kauan kun opintotukea riittää.

  • Taisi olla Enbusken ohjelma taannoin jossa oli Peltokoski ja Lauri Lyly puhumassa paskaduuneista.. kun tuli puhe palkkajulkisuudesta, työväenjohtaja Lyly ilmoitti palkakseen ”kuulemma” 8900€/kk (ei tiennyt tarkkaan koska oli aloittanut vasta hiljan).

    Töissä kysyin työkaverilta kerran suoraan että mikä sen liksa on, ei se kakistellut yhtään vastatessaan, mutta ei se kyllä mikään puheenaihekaan toisaalta ole.

    Oma palkkani on 12,51€/h, n. 31h viikossa (omasta toiveestani) => käteen jää verojen jälkeen n. 1250€. Sillä pärjäilee helvetin hyvin, jää säästöönkin.. jos tekisi täyttä työaikaa, niin saisi varmaan 200-300 enemmän, mutta ei kiinnosta (ei ole velkaa, enkä ota.) Vuodessa tulot on ehkä 19 000€.

    Kiinteitä kuluja per kk on vuokra, sähkö, laajakaista ym. yht. 282€. Ruokaan ym. markkettitavaraan (pesuaineet ym.) menee 100€/kk. Auton pito maksaa bensoineen jotain 40€/kk. (Asun muijan kanssa kaksistaan [48m2:n kaksio], eli mainitut kulut on puolikas kokonaiskuluista.)

    Henk.koht kuluista kännykkälasku on muutama euro per kk (sanotaan 5€).. polkupyörään menee ehkä 10€/kk (ajan jotain 4000km/v). Alkoholi- tai tupakkamenoja ei ole, en myöskään juuri käy ulkona, elokuvissa tms. Kaikenlaista sekalaista menee varmaan jotain 50€/kk. Metallin jäsenmaksu on n. 25€/kk.

    Kirjat on varmaan suurin henk.koht menoerä, tulee ostettua joskus jopa satasella kuussa (sanotaan 60€/kk). LP:itä nykyisin ehkä kerran kahdessa kuussa (10€/kk). Lehtiä tulee KU ja TA, molemmat jotain 70€/v (= yht. n. 10€/kk).

    Tilaisin myös Työkansan sanomia, mutta niistä on vaikea päästä eroon, jos joskus haluaa lopettaa, joten en ole uskaltanut.. erään toverin kokemuksen mukaan sieltä aletaan silloin myös kysymään ehdokkaaksi vaaleihin, vapputervehdyksiä ym.. (kuulemma ei anneta periksi ennenkuin vastaa puhelimeen!)

    Yht. 592€/kk. Heitetään siihen vielä kaupan päälle 8€ arvosta jotain, niin saadaan 600€/kk. Tuloihin nähden jää vielä hyvin tilaa kertaluontoisille hankinnoille (käytetty läppäri 3v sitten, uusi satasen puhelin viime vuonna, levysoittimen neula ym.)

  • Solja

    Öö.. tässä olisi tällainen hippitytön kommentti:

    Par’aikaa on menossa hyvä nokkostenkeruuaika. Pidän hyvin paljon nokkosista, siinä missä pinaatistakin. Nyt niitä voi kerätä luonnosta (sakset, hanskat ja muovipussi varusteina), ryöpätä ja käyttää tai ryöpätä ja pakastaa tai kuivata sellaisenaan. Niitä voi käyttää kuten pinaattia keittoon, kastikkeisiin, muhennokseen, ohukaisiin…

    Mutta sinänsä musta on tyhmää antaa rahapulaansa valittelevalle neuvoksi kerätä nokkosia tai dyykata. Kauppojen hyllyt notkuu ruokaa eikä meillä muutenkaan ole mitään nälänhätää maassa, silti joillakuilla on nälkä. Kaikkien pitäisi voida ostaa kaupasta ruokaa.

  • 2 rot: sen jalkeen kun pikasakkojen muuntaminen lopetettiin, ulosotto on alkanut skarppaamaan ja luottotietorekisteriin tulee merkinta.

  • pttp

    No mäkin meinasin just mainita nokkoset:)

    ”Varsinkin sosiaalikeskusprojektin hiipumisen jälkeen sakkosolidaarisuus tuntuu unohtuneen vaikka sakot eivät ole kadonneet toiminnasta mihinkään.”
    http://satama.org/index.php?option=com_eventlist&view=details&id=269:telakkakadun-tukibileet-bernays-propaganda-ym&Itemid=57

  • pttp

    ”Mutta sinänsä musta on tyhmää antaa rahapulaansa valittelevalle neuvoksi kerätä nokkosia tai dyykata. Kauppojen hyllyt notkuu ruokaa eikä meillä muutenkaan ole mitään nälänhätää maassa, silti joillakuilla on nälkä. Kaikkien pitäisi voida ostaa kaupasta ruokaa.”

    Jos tuhoisimmat teollisen ruuantuotannon muodot alasajettaisiin ja etelän pienviljelijöiden annettaisiin kasvattaa ittelleen ruokaa sen sijaan, että he kasvattavat monokulttuurisoijaa eurooppaan lihakarjan rehuksi, iso osa kauppojen hyllyistä tyhjenisi aika äkkiä. On ihan hyvä käyttää sitä vähiten tuhoisaa saatavilla olevaa ruokaa, joka on myös ilmaista. Sissipuutarhatkin tuntuu olevan yhä enemmän muodissa, mikä on siistiä..

  • en muuten tajua tata keskiluokkaisten aktivistien dissausta. Keskiluokkaisten aktivistien (ja heidan vanhempiensa) rahat ovat ainakin mun liikkeelle yhta tervetulleita kuin he itsekin.

  • Lauri

    Mua taas vituttaa nää 850€/kk rahaa ilmaiseksi käteen vinkujat. Ei oo tullut mieleen, että jonkun sitä duuniakin pitää tehdä, että tää tulonsiirto ois mahdollinen.

  • Veera

    Minusta on huvittavaa, että täällä asennoidutaan niin, että maailmasta tulee parempi paikka, kun suurista ikäluokista päästään eroon. Oletko Hemi ajatellut, että sukupolvemme olisi poikkeus, jonka elintaso ei nouse iän mukana?

  • Prism

    ”Ei oo tullut mieleen, että jonkun sitä duuniakin pitää tehdä, että tää tulonsiirto ois mahdollinen.”

    Itse asiassa on tullut mieleen. Perustulo helpottaisi niidenkin elämää, kun heikommassa asemassa olevat eivät joutuisi kilpailemaan samoista töistä ja lyhyet työttömyyspätkät eivät johtaisi tulojen romahtamiseen. Kaikkein suorimmin perustulosta uskoakseni hyötyisivät opiskelijat, joiden ei pitäisikään joutua tekemään töitä vaan opiskella, ja pätkätyöläiset, joiden on nyt pakko tehdä kaikki työt mitä suinkin tarjotaan, minkälaisilla ehdoilla tahansa.

    Mainittakoon vielä, että pääomatuloilla elävät saavat ehkä hiukkasen enemmän kuin 850€ kuussa ilmaiseksi. Jos siis ilmaisella tarkoitetaan, ettei tarvitse tehdä rahojensa eteen palkkatyötä.

  • Solja

    pttp, minäkin intoilen sissipuutarhuroinnista, kaikista itse kerättävistä luonnonantimista, ja olen myös sitä mieltä että meillä on luontoa saastuttavaa maatalousteollisuutta ja vastustettavaa kansainvälistä ruokakauppaaa… mutta jälkimmäisiin ei ole ratkaisuksi se, että köyhimmät eivät voi ostaa ruokaa kaupasta.

    Viherpiiperryksestä saa itse kaikenlaista iloa, ja on kivaa kokeilla uusia lifestylejä, mutta mun mielestä ei pitäisi ajatella, että sellainen korvaisi sosiaaliturvaa. Ja vaikka vaihtoehtoinen elämäntapa toimiikin sosiaaliturvan korvikkeena monille nuorille ja opiskelijoille, niin mun mielestä on ylimielistä antaa se yleispäteväksi neuvoksi kaikille toimeentulonsa menettäneille. Kerätään nokkosia JA vaaditaan perustuloa!

  • pari sanaa keskiluokkaisuudesta: hedelmien esiintuoma taloudellisen eriarvoisuuden vaikutus siihen mikä kaikki ”ei ole mitään” on osuva, mutta se toimii myös toiseen suuntaan, ts. samantyyppistä ihmisten omien valintojen väheksyntää kuulee myös insurrektionisteilta ja muilta toiselle laidalle hypänneiltä.

    Jos ikinä ja koskaan missään halutaan saada aikaan laajempaa kansalaistottelemattomuutta, niin myös niille jotka eivät kuulu sisäpiiriin pitäisi mun mielestä kertoa reilusti mistä on lain näkökulmasta kyse. Tää pitäisi tuoda esiin jo esim. flyereissä ja julisteissa. Ettei vain näytellä, että hei me vaan pidetään kivaa ja vähän osoitetaan mieltä, vaan kerrottaisiin rehellisesti ihmisille, että tässä on kyseessä vakava asia, että tulkaa mukaan, mutta vain jos olette itse siihen valmiita, lain tai järjestyssääntöjen rikkomista ja siitä koituvia seurauksia yhtään vähättelemättä.

    Muutenkin ihmettelen tätä puhetta lain noudattamisesta juuri ”keskiluokkaisuutena”. Mun mielestä on aivan selvää, että lakia arvostetaan, kierretään ja rikotaan ihan kaikilla luokka-asteilla, jos puhutaan tuloluokista. Kyllä mun mielestä on aivan helvetin hyvä asia, etteivät rikkaat saa pitää Suomessa esim. yksitysiä palkka-armeijoita, jotka ei vain sakota näpistelijää, vaan pistää nälkäänäkevät halki poikki ja pinoon tavattaessa. Toisaalta musta on myös hyvä, ettei meidän lähipubi(e)n ihmiset pahoinpitele tai tapa toisiaan ihan miten sattuu, vaan sen maijankin saa kutsuttua paikalle, jos otteet menee liian koviksi.

    Ja viimeiseksi: miksi juuri keskiluokka on aina se, jolla on jotain ihme illuusioita? Että yläluokka suuressa viisaudessaan nyt vain ohjailee karjaa säätämillään laeilla, eivätkä millään tavoin omien mekanismiensa sitomia? Ja että varasteleva itsensä pakonomaisesti marginalisoiva ”yhteiskunnan pohjasakka” (rot) on muuten vain niin katu-uskottavaa, että ratkaisu jokaikisen ihmisen toimeentulo-ongelmiin on ’varasta’?

  • _J_

    No jopas kirjoittajaa vituttaa. Pitäisi saada enemmän tuloja. Ai niin, ja ”taattua” tuloa. ”Paskaduunit” ja ”kokopäiväinen alistuminen työnjohdolle” ei nappaa. Omalle osaamiselle ei tunnu olevan työmarkkinoilla kysyntää. Jos olisi, niin rahaongelmia ei olisi. Vai onkohan niin että markkinoiden kysynnän ja tarjonnan lainalaisuudetkin ovat valetta ja jonkinlainen porvarien luoma illuusio? Kyllähän tällainen asenne vituttaisi minuakin.

    Luen myötähäpeän vallassa tätä kirjoitusta ja varsinkin osaa kommenteista. Hämmentävää tietämättömyyttä ja naiiviutta yhteiskunnan, talouden ja arvonluonnin toiminnasta. ”Uusi luokkajako” on kuin ”uusi talous” – abstrakti käsite joka hullaannuttaa osaa ihmisistä kunnes kupla puhkeaa silmille. Tämänkin blogin lukijakunnan keskuudessa uusi luokkajako tarkoittanee kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Osa määrittelee sen realistisemmin kuin toiset. Ääripäätä edustaa rot:in kaltaiset idealistit jotka perustelevat varastamisen oikeutta niin lapsellisesti että ihan naurattaa, tosin taas kerran myötähäpeästä.

    Lauria kompaten – lopettakaa ”ilmaisen lounaan vinkuminen”. Kaikki tietävät että sellaista ei ole. Kanavoikaa tämä valittamisen energia johonkin sellaiseen, jota voitte myydä ja saada sitä kautta tulonne. Olkoon se vaikka opiskelua tai nokkosten kasvatusta.

  • Joskus oon jotain nähnytkin

    @ _J_
    Itse asiassa myös hehkuttamasi porvarillisen taloustieteen termein voidaan usein puhua ilmaisesta lounaasta, varsinkin mitä digitaaliseen tulee. http://www.wired.com/techbiz/it/magazine/16-03/ff_free?currentPage=all

    Kerropa muuten miten sitä arvoa luodaan?

  • pttp

    ”Hemi: Mun mielestä kysymys ei ole lainkaan vastuuton koska sen kohteena ei ole talouskasvu vaan uusjako. Ensimmäinen on varmasti mahdollinen ilman toista, varsinkin jos me rajataan keskustelu Suomeen tai Eurooppaan.”

    Jos halutaan oikeasti mennä kulutuksessa kestävälle tasolle, ”uusjako” tms. tarvitaan siksi, ettei köyhimmät tipahtaisi täysin tulottomiksi. Kestävä kulutustaso olisi varmaan maksimissaan about alle tonnin kuukausituloja tällä hetkellä vastaava, joten kysymystä ”miten saan lisää massii” voi ihan hyvällä syyllä pitää vastuuttomana ja mahdottomana. Ja keskustelun rajaaminen Suomeen tai Eurooppaan on ongelmallista, tulee mieleen uuden ilmastosopimuksen luonnokset, joissa suunnitellut päästökiintiöt olivat tuplasti suuremmat länsimaissa asuville verrattuna köyhiin maihin..

  • Joskus oon jotain nähnytkin

    @pttp
    En näe mitään ristiriitaa. Kirjoituksessa Klementiini sanoo tyytyvänsä nykyiseen tulotasoonsa ”kunhan tulo olisi taattua, vastikkeetonta ja varmaa”. Se vaatii varallisuuden uudelleen jakamista (lisää massia) vaikkei käytettävissä olevat varat kasvaisi esim. Klementiinin kohdalla.

  • @_J_ hyvä, markkinoiden kysynnän ja tarjonnan lainalaisuudethan juuri OVAT, jos eivät ihan täyttä valetta, niin vähintäänkin porvarien luoma kaikkialle lonkeroitaan ulottava illuusio.

    Huomaathan: alkuperäinen kirjoitus EI ollut tarkoitettu yhteiskuntakritiikiksi, vaan se oli omakohtainen kertomus ja kuvaus taloustilanteesta, ja siitä, mikä ”köyhän” elämässä eniten ahdistaa ja tuhoaa omia mahdollisuuksia — ei rahan vähyys vaan jokapäiväsen selviytymisen epävarmuus. Pointti on juurikin tämä: jos ei elämä ja hengissäpysyminen olisi ainaista trapetsitaiteilua turvaverkon nuorilla, löytyisi helpommin voimia ja aikaa jollekin paljon hyödyllisemmälle puuhalle.

    Yleisesti, minusta on aika typerää jeesustella töistä tai niiden puuttumisesta etenkin tänä päivänä: töitä ei vain ole kaikille, vaikka osaamista löytyisi. Get over it. Klementiini kertoo myös ottaneensa lainaa, joten tulevaisuuden velkakoukku porvarilliseen palkkatyöhön on jo varsin vahvasti läsnä.

    Ehkä näistä omien ratkaisujensa erinomaisuutta toitottavien kommentoijien teksteistä voisi myös saada kollaasivastauksen siihen, ”miksi ihmiset eivät kerro enemmän raha-asioistaan”…

  • […] Klementiini kirjoittaa opiskelijan tulotasostaan ja laajemminkin suomalaisesta ansiotasosta ja yhteiskunnasta: “Mikseivät ihmiset kerro enemmän raha-asioistaan: kuinka paljon, kuinka helposti/vaikeasti ja varmasti/epävarmasti he saavat rahaa ja kuinka paljon heillä menee rahaa mihinkin kuluihin? Miksi rakkaudesta ja seksistä voi avautua blogeissa mutta ei omasta rahaelämästä? […]

  • Toki minäkin tahtoisin vastikkeettoman perustulon, mutta en ole kuullut muista uskottavista rahoitusmalleista kuin Vihreiden ehdotus ja se taas oli liian pieni ja täysin kelvoton.

    Jopa Jouko Kajanoja on sanonut, että perustulon rahoittaminen on mahdotonta.

  • JS

    Pöh, Kajanoja on tuonut esille, että käytössä olisi 10 miljardia, jos Suomessa olisi Ruotsin ja Tanskan verotaso, ja sillä taas parannettaisiin perusturvaa ja edettäisiin pitkälle kohti perustuloa näin halutessa.

  • Hemi

    En tiedä miksi vastuun mainitseminen olisi jotenkin poliisimaista. Tietysti poliitikkojen populismiksi mainittu toimintamalli perustuu siihen, että vedotaan ihmisissä kaikkein tyhjimpiin impulsseihin, ja oikeutetaan ne ”legitiimillä” kielellä. Jos romanit ärsyttävät, se on yksi asia, mutta jos romaneita vastaan tehdään poliittinen aloite, se näyttää heti ”oikeutetummalta”. Sama koskee veroja ja lukemattomia muita asioita.
    On hienoa, että tekstissäsi puhut siitä, ettei ongelma ole köyhyys vaan epävarmuus. Poliittisessa puheessa keskustelu vain helposti kääntyy palkkavaatimuksiin, mikä taas pilaa koko asetelman.

    Veera: toivottavasti olemme sukupolvi, jolle aineellisen nousun harha on menneisyyttä. Se kutsuu tietysti laajoihin muutoksiin katsantokannoissa, mikä on mainio asia.

  • JS: Kajanoja on myös sanonut, että vaikka voidaan edetä kohti perustuloa, niin rahoitus ei riitä kuitenkaan riittävään perustuloon.

  • Ilpo

    Yrittäjän epäsäännölliset kuukausitulot:
    + 500 euroa starttirahaa
    + 100–1000 euroa palkkatuloja tehdyn tuloksen mukaan

    Kiinteät menot
    – 245 euroa asumiskuluihin.

    Käytännössä olen jatkuvasti persaukinen, joka johtuu sekä elämäntavoista että tulojen vähyydestä.

    Suurimmat vitutuksen aiheet persaukisuudessa:
    – Törkeät vuokrat Helsingissä, jonka vuoksi olen pakotettu asumaan periferiassa
    – Palveluiden ja perusinfrastruktuurin maksuperusteisuus ja jatkuva hintojen nousu esimerkiksi julkisen liikenteen, kirjastojen, käymälöiden, koulutuksen, Yleisradion ja terveydenhoidon osalta
    – Itsensä työllistäminen ja omien valintojen tekeminen on tehty helvetin vaikeaksi ilman perittyjä päöäomia tai kontakteja niihin, joilla rahaa on

    Poliittiset johtopäätökset:
    – Perustulo on tärkeä reformi, koska se helpottaisi itsensä työllistämistä ja poistaisi tuloloukut, jotka ainakin itselläni Kelan/sossun tuilla eläessäni estivät rahan hankkimisen työmarkkinoilta. Työtä tehtäisiin tehokkaammin, jos niitä tehtäisiin silloin, kun siihen on mahdollisuus ja ilman paperisotaa. Nykyinen byrokraattinen ja sekava tukimalli on yhtälailla kallis, jonka lisäksi se tuhlaa luovia resursseja estämällä esimerkiksi työttömiä opiskelemasta tai tuottamasta yhtään mitään. Suurin ongelma perustulon osalta ei ole sen toteuttamiskelpoisuus reaalimaailmassa, vaan poliittisen voiman hankkiminen tavoitteen taakse.
    – Perustuloa paljon tärkeämpää on yhteisten ja julkisten asioiden piirin laajentaminen. Jos saadaan perustulo, mutta säilytetään maksuperusteinen infrastruktuuri, köyhät jäävät edelleen luokkaloukkuun, jossa itsensä toteuttaminen tai yleensäkin mahdollisuudet omiin valintoihin ovat hyvin rajallisia. Myös tämän osalta suurin ongelma on poliittisen voiman luomisessa. Pitäisi kyetä luomaan toteuttamiskelpoinen strategia, jolla mahdollistetaan luokkasuhteiden muuttaminen.

  • Pari ajatusta Ilpon tekstin pohjalta: Mustakin on hölmöä tehdä ”rahoituksesta” kompastuskiveä, sillä noi kajanojankin jutut perustuu siihen, ettei tiedetä miten ihmiset toimivat, aktivoituvatko vai passivoituvatko vai pysyvätkö samana, kun perustulo tulee. Mun mielestä on selvää, ettei nykyisestä ole suunta kuin ylöspäin, esim tuloloukkujen — ja siten myös maksettujen tuloverojen — suhteen. Toisaalta, olisi tärkeää, että jos joku populaari liike saataisiin aikaiseksi, että se itsessään aktivoisi ihmisiä ensin miettimään mikä kaikki olisikaan mahdollista riittävällä perustulolla. Musta sen liikkeen pitäisi kerätä kannatuksensa juurikin ”kentältä” ja sen pimeämmistä nurkista, ja saada ihmiset aktivoitumaan jo sillä, että lähtee mukaan.

    Myös infran ilmaisuus on erittäin hyvä ajatus, vaikkei tietty mikään uusin sellainen, mutta se muuttaisi kyllä ”liikettä” ja sen ajamia asioita aika paljon — tai vaatisi ehkä kokonaan uuden liikkeen?

    Mutta siis: entä jos perustulon sijaan perusinfra olisikin ilmaista? ts. commonsit, tila, vesi, ilma, rakennukset(?), (yksinkertainen) ruoka(?) pitäisi olla aina saatavilla ilmaiseksi. Varsin monet näyttävät haluavan ajaa näiden perusjuttujen tyydyttämisen mahdollisuutta perustulolla, mutta sitten unohtuu helposti: a) että ne voitaisiin itsessään tehdä ilmaisiksi, eikä tarvitsisi pohtia, että elääkö sillä rahalla b) yhteisinä niitä voitaisiin myös hallinnoida yhteisinä. Jos ilmaisuus ulotettaisiin laajemmalti mikroyritysten tarvitsemien peruspalveluiden piiriin (netti, puhelin etc.) olisi edut toki moninkertaiset — ei tarvitsisi välttämättä lyödä lappua luukulle, jos kassasta loppuu rahat.

    Tässä toisaalta tulee kaksi ongelmaa: Perustulo antaa vapauden päättää mistä maksaa, ”yhteistesti” hoidettuina ei. Toisaalta perusinfran maksut olisivat kohtuullisia (miten pitää ne sellaisina?) ne tuskin silloin uusintaisi köyhyysongelmaa perustulon kanssa.

    Toinen ongelma, tai haaste, on se, että vanhat hallinnointitavat ovat perseestä. Yhteiset asiat tulisi hoitaa vähemmän representatiivisesti, ja vähemmän sitovasti (aivan kuten Platon viimepostauksessa totesi). Miten tämä hoidettaisiin? Mikä olisi yhteisen hallinnan malli? Pitäisikö esim yhdistys- ja yrityslainsäädäntöä muuttaa, ja miten? Miten tällaisia asioita tulisi ylipäätään ajaa?

  • On paskapuhetta väittää ettei kohtuullista kansalaispalkkaa muka voitaisi toteuttaa. Kyse on vain poliittisesta tahdosta. Kansalaispalkan toteuttaminen voisi jopa vähentää kuluja ceterios paribus.

    Se mitä pelätään, on se että kansalaispalkka todellakin loisi nykyistä egalitaristisemman ja oikeudenmukaisemman maailman, jossa vieraantuminen ja tavarafetisismi olisivat nykyiseen nähden marginaalisia ilmiöitä.

  • _J_

    @Joskus En olisi uskonut että täällä viitataan Wirediin! Toivottavasti blogin pitäjä ei ole järkyttynyt tästä kovin pahasti! 😉 ”Freenomics” on monella tapaa mielenkiintoinen liiketoimintamalli, mutta ei se silti ole ilmainen lounas. Esim mainosrahotteisissa liiketoimintamalleissa käyttäjä myy omia tietojaan mainostajille. Häiritseekö tämä on makuasia.

    @trees Väität siis tosissasi että kun vaikkapa yrittäjät ja pienet yritykset ovat palkkaamassa työntekijöitä, ehkä jopa ensimmäistä, heitä ei kiinnosta työntekijöiden osaaminen, eli mitä he työmarkkinoilla ovat siis myymässä? Kyllä se nyt lapsukaiset on vain niin, että jokainen voi ja on voinut vaikuttaa omaan työmarkkina-arvoonsa esim omilla koulutusvalinnoillaan. Harmillisesti liian monet nuoret tekevät näitä valintoja mutu-ja-koska-se-on-kivaa-asenteella versus pohtimalla millaiselle osaamiselle on kysyntää. Toisaalta työn merkityksellisyys itselle on yksi henkisen hyvinvoinnin kulmakiviä ja kyse onkin näiden molempien asioiden yhdistämisestä.

    @JS logiikkaasi (tai tämän Kajanojan) noudattaen jos Suomella olisi kaksi kertaa Ruotsin ja Tanskan verotaso, niin meillä olisi käytössä 20 miljardia 10 sijaan. Tämähän on helppoa – nostetaan vain veroja niin rahaa löytyy kaikkeen mitä halutaan!!! Näin ehkä joidenkin vasemmistoidealistien fantasiamaailmoissa, mutta ei oikeassa maailmassa.

    @Sammalkieli kiitos päivän nauruista! Haluatko tarkentaa ketkä tällaisia pelkotiloja sinusta omaavat?

    Infran ilmaisuus on mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen ajatus jota kannattaa työstää pidemmälle. En myöskään vastusta perustuloa. Tukiviidakko pitäisi ehdottomasti saada selkeämmäksi ja tehokkaammaksi, joka jo itsessäänkin säästäisi kustannuksia.

  • […] This post was mentioned on Twitter by Sampsa K., Lauri Laurila. Lauri Laurila said: RT @sampsa: Ei oo rahaa http://bit.ly/bbHXh2 […]

  • Satama

    Miten pärjätä kesä ilman rahaa?

    Ekaks kannattaa aina muistaa että rahaa ei voi syödä ja että nykyinen velkakorkorahajärjestelmä kaatuu ennen pitkää yhtä varmasti kuin kasvulla on rajat. Lakkokevätkin on ollut ystävällinen ja lempeä muistutus siitä, että sapuska ei todellakaan tule supermarketista…

    Komppaan siis soljaa. Nokkosen lisäksi helppoja tunnistettavia on horsman versot ja vuohenputki; eikä keväiset villivihannekset noihin mitenkään rajoitu. Tuhti tietopaketti: http://kulma.net/ossi/lveg/von-fi/arkisto/luomuvegaani.pdf

    Sissipuutarhurointi jee! Ja ruokapiirit (säkillinen tattaria jne.).

    Paras käytännön neuvo on kuitenkin mennä johonkin ekokylään tai muuhun vastaavaan kesäksi talkoisiin sapuskaa ja majoitusta vastaan. Edut:
    – rahaa tarttee nolla euroo
    – oppii monenlaisia hyödyllisiä käytännön taitoja ja tietoja
    – tutustuu uusiin mukaviin immeisiin ja pääsee mitä luultavimmin osallistumaan kiinnostaviin yhteisötapahtumiin
    – kunto kasvaa hyötyliikunnassa kohisten niin että jaksaa taas talven naputella koneella
    – vieraantuneisuus vähenee, luontoyhteys syvenee ja saa nauttia luonnon parantavasta voimasta masennukseen ym. urbaanin elämän oireisiin

  • Hyvää pohdintaa sinänsä, mutta mielestäni pitkällä tähtäimellä on hieman hedelmätöntä keskittyä negatiivisiin tunteisiin kuten vihaan, sekä syyttää onnen puutetta omasta asemasta, kun maailma on kuitenkin täynnä mahdollisuuksia.

    Hyvänä vinkkinä voisin antaa, että netin kautta voi löytää valtavasti tietoa erilaisista keinoista käynnistää vaikkapa oma liiketoiminta. Harvemmin ne pääomatuloilla lekottelevat tyypit ovat kuitenkaan niitä rahoja ilmaiseksi saaneet, vaan ovat ottaneet ensin asioista selvää ja sitten työskennelleet oikeita asioita tehden, valittamatta. Tämä mahdollisuus on Suomessa jokaisella.

  • Rahaahan on helppo saada jos on reipas! Pitää uskaltaa tyrkyttää itseään yhtiöille niin ne huomaa myös että kuinka intohimoinen ihminen olet työasioissa… Viikko-2 sitten tein tilaustyön New Yorkkiin, tein 3D kuvia mainostoimistolle.

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>