Pajunen ulos, romanit sisään

Kuvat: valtamedia @flickr

Ranskan vallankumouksen kestävin anti ei ole vapaus, solidaarisuus, tasa-arvo tai muu abstraktio. Se on syntymärekisteri. Dokumentoidun kansalaisen historia alkaa Ranskan suuresta vallankumouksesta.

1800-luvulla eurooppalainen siirtolaiskontrolli kuitenkin kehittyi jossain määrin kohti ”vapaata liikkuvuutta”. Britannia luopui passeista vuonna 1815, koska ne olivat kalliita. Preussi ja Pohjois-Saksa poistivat vaatimukset matkustusasiakirjoista 1867. Dokumentteja käytettiin silti irtolaisten, romanien, köyhälistön ja poliittisesti vaaralliseksi katsottujen ryhmien kontrolliin. Liikkuvuutta kontrolloitiin kumouspyrkimysten torjumiseksi ja väestön kurillistamiseksi. Opiskelijoita pidettiin erityisen vaarallisena ryhmänä (mikä tuntuu huvittavalta nykyisin).

Filosofit olivat innoissaan mukana kontrolloimassa ja dokumentoimassa väestöä. Fichten mukaan poliisin on pystyttävä tunnistamaan jokainen, ja Bentham esitti, että jokaisella ihmisellä tulisi olla tunnistettava tatuointi käsivarressa, jotta yleinen moraali parantuisi.

Passit ja viisumit otettiin takaisin käyttöön ensimmäisen maailmansodan syttyessä ja standardoitiin 1920-luvulla.

Historia näyttää, miten keinotekoista ja poliittisesti tuotettua kansalaisuus on aina ollut ja miten olemme sata vuotta sitten eläneet vapaamman liikkuvuuden aikaa.


Pikakelaus 2000-luvun
Eurooppaan. Biometriset tiedot ja eri viranomaiskohtaamisten rekisteröinnit yhdistetyissä tietorekistereissä mahdollistavat siirtolaisten tunnistamisen: tiedot haetuista, myönnetyistä, evätyistä, mitätöidyistä, peruutetuista tai pidennetyistä viisumeista sekä digitaaliset valokuvat ja sormenjäljet. Eurooppaa täplittävät säilöönottokeskukset, jossa siirtolaisia pidetään vankeina piikkilangan ja valvontakameroiden alla. Rajakontrolleja venytetään unionin ulkopuolelle ja yksityistetään liikeyrityksille. Vastuuta myös ulkoistetaan yhä enemmän: liikenneyrityksiä saatetaan sanktioida siirtolaisista – ja Helsingissä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa häätää romanit sosiaalikeskus Sataman pihalta.

Romanijutun pihvi on siinä, että Suomessa asuvilla Romanian romaneilla on kaikki lailliset oikeudet oleskella Suomessa. Juridisesti romanialaiset ovat EU-kansalaisia siinä missä suomalaiset. Suomalaisilla on oikeus liikkua EU:n sisällä vapaasti, aivan kuten romanialaisilla on – teoriassa. Käytännön tiedämme: suomalainen on eri luokan kansalainen kuin Romanian romani.

Mutta käytäntöähän ei määrää laki, vaan lain tulkitsijat ja toimeenpanijat, kuten poliisit, virkamiehet ja paikallispoliitikot.


Helsingissä lakia
on tulkittu niin, että romaneja on otettu kiinni systemaattisesti, heitä on estetty pääsemästä lääkäriin, heidän lapsiaan on uhattu huostaanotolla ja heidän leirinsä on toistuvasti hajotettu. Sitten on työnantajien, kadunmiesten ja median asenteet. Onko Suomessa potkitumpaa ryhmää?

Romanialaiset romanit

  • uhkaavat kuolla nälkään synnyinalueillaan Romaniassa, koska siellä ei ole töitä tai apua
  • tekevät eri puolilla Eurooppaa valtavasti paskaduuneja aina Espanjan tomaattiviljelmistä Italian kenkätehtaisiin ja Suomen romurautapihoihin
  • kerjäävät ja soittavat kadulla, jos heille ei suostuta antamaan muuta työtä elämistä varten
  • luokitellaan Suomessa automaattisesti varkaiksi ja eläteiksi
  • eivät maksa yhteiskunnalle käytännössä mitään, mutta ovat valmis tekemään mitä tahansa työtä millä tahansa ehdoilla
  • … lisää voi lukea Kansan Uutisista

Liikkumisen kontrollointi on edelleen yhtä keinotekoista ja poliittisesti tuotettua kuin Ranskan vallankumouksen aikaan, vaikka nyt rajat kulkevat myös kansalaisuuksien sisällä, eivät vain niiden välillä.


Näyttää siltä
, ettei Helsinki kovista puheistaan huolimatta ole häätämässä sosiaalikeskus Satamaa. Virkamiehet eivät ole toistaiseksi onnistuneet suunnitelmassaan lyödä kiila talonvaltaajien ja romanien väliin.

Pajunenkin tajunnee, että jos Satama todella häädetään, siitä saattaa seurata epämiellyttäviä asioita Pajusen ja bisnes-Helsingin kannalta. Esimerkiksi kokonaan uudenlainen talonvaltausten aalto.

Pajunen ulos, romanit ja muut potkitut ryhmät sisään!



13 comments to Pajunen ulos, romanit sisään

  • Höpö

    Voi jumalauta…..Otatteko ne luoksenne asumaan?

  • @Höpö: musta on ihan kohtuullista, että romanit saisivat käydä töissä vaikkapa niistä teltoista ja asuntovaunuista käsin joissa he nyt asuvat. Vai haluaisitko itse että poliisi kävisi aina säännöllisesti häätämässä sut majapaikastasi?

  • Larkin

    Taistelua tuulimyllyjä vastaan. Poliitikkojen lisäksi myös ns yleinen mielipide tuntuisi olevan hyvinkin näitä romaneja vastaan. Kyse ei liene enää siitä häädetäänkö Romanian romanit vaan milloin ja millaisilla päätöksillä tämä tapahtuu. Vapaa Liikkuvuus -verkosto maalaa itsensä nurkkaan. Sellainen tunne tuli kun luin Kansan Uutisista ”syrjintäepäilystä” Pori Jazzeilla. Mitä olen ihmisten kanssa keskustellut niin kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä että on ihan oikein pitää kerjäläiset ja taskuvarkaat ulkona massatapahtumista maksavan yleisön viihtyvyyden tähden. Ymmärrän kyllä romanien hankalan aseman kotimassaan. Suomen pitäisikin painostaa Eu:n kautta Romaniaa jotta olosuhteita siellä saataisiin parannettua. Näiden romanien Suomessa harjoittama agressiivinen kerjääminen, varkaudet ja poikkeava elämäntyyli lisäävät suomalaisten rasismia valtavasti, siitä on jo selkeitä havaintoja. Pelkään että jos tilanne jatkuu näin tai pahenee niin tilanne johtaa vielä väkivaltaisiin yhteenottoihin valtaväestön ja romanien välillä.

  • Pera

    ”Näiden romanien Suomessa harjoittama agressiivinen kerjääminen, varkaudet ja poikkeava elämäntyyli lisäävät suomalaisten rasismia valtavasti, siitä on jo selkeitä havaintoja.”

    En pidä kadulla istumista mitenkään agressiivisena kerjäämisen. Varkauksista tahtoisin saada tilastotietoa jotta uskoisin Romanian romaneiden tekevän suhteessa lukumääräänsä enemmän varkauksia kuin muut täällä. Miten määrittelet poikkeavan elämäntyylin? Köyhä ja syrjittykö?

  • […] This post was mentioned on Twitter by Sampsa K., Klementiini. Klementiini said: Kontrollin ja kansalaisuuden historiaa http://bit.ly/az4Iws sinä saatat olla seuraava […]

  • ”poikkeava elämäntyyli”… Hei Larki, kerropa meille kaikki siitä epäpoikkeavasta elämäntyylistä, jota sinä tunnut harrastavan.

  • […] of travelling Roma people (romani, gypsies) to set a camp in their yard. It was in the news (and blogs) today. The problem with the Roma people is that they beg for money in the public, and Pajunen […]

  • Larkin

    Poikkeavalla elämäntyylillä tarkoitin kaikkea sellaista joka valtaväestön silmissä vahvistaa romaneihin yleisesti liitettyjä ikäviä stereotypioita. En tarkoittanut nyt köyhyyttä, onhan suomalaisissakin köyhiä. Ehkä sanavalintani oli hieman huono.

  • Enoch Nitti

    Mitä

  • Enoch Nitti

    Onko valtaväestöllä niin yhtäläinen elämäntyyli. Ketkä kaikki kuuluvat valtaväestöön? Kaikista kadullakulkijoista ei voi arvat mistä ovat ja millä asioilla. Kiikarikauppiaat minua ärsyttävät. Niistä pääsee eroon yhtä helposti kuin puhelinmyyjistäkin.

  • Miika

    Toi siirtolaisuuden kontrollin lisäämisen varsin uusi historia on todella mielenkiintoinen pointti, jota olisi oikeasti hyvä pohtia ja keskustella joskus ns. valtajulkisuudessa. Jos nyt ajatellaan kaikkein yksinkertaisimman skeeman mukaan siirtolaisia vetäviä ja työntäviä tekijöitä, seuraavat asiat nousevat kertaistumalta mieleeni selittäviksi rakenteellisiksi tekijöiksi:
    1) maaseudun elinkeinojen supistuminen kaikkialla (maaseudulla usein omistettiin tuotantovälineet, kaupunkilainen useammin työskentelee palkkatyössä tai työllistää itsensä vuokratuilla työvälineillä)
    2) urbaanistuminen sinänsä (kaupunkilainen muuttaa helpommin kuin maahan sidottu maalainen, maalta muuttavat ensisijassa pientilalliset ja maatyöläiset)
    3) maantieteellisten tulo- ja varallisuuserojen kasvaminen (tällainen entropian lakeja vastaan toimiva tendenssi luo myötään tendenssin rajojen vahvistamiselle; kapitalistisella akkumulaatiollahan on tiettyihin rajoihin asti olla itseään ruokkivaa eli luoda ns. kasvukeskuksia)
    4) matkustamisen nopeutuminen ja suhteellinen edullistuminen
    5) maantieteellisiä eroja koskevan informaation lisääntyminen ja sen hankkimisen edullistuminen
    6) sodat ja erilaiset impearialistiset pommituskampanjat demokratian maahantiputtamiseksi (näkyy hyvin tutkimalla Suomenkin siirtolaistilastoja)
    7) erilaisten sosiaaliturvajärjestelmien olemassaolo kohdemaiss a vähentää siirtolaisuuteen liittyvää riskiä (sata vuotta sitten siirtolaisuus merkitsi hyvin akuuttia nälänhätään ajautumisen vaaraa, nykyään riski on pienempi)
    Estäviä ja kontrollitendenssien lisääntymistä suosivia rakenteellisia tekijöitä:
    1) vapaiden työpaikkojen määrän väheneminen kasvukeskuksissa pääoman orgaanisen koostumuksen noustessa (yhden työpaikan luomiseksi tarvitaan yhä enemmän sijoitettua pääomaa)
    2) talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen hidastuminen kasvukeskuksissa kapitalismin muuttuessa enenevässä määrin itseään syöväksi järjestelmäksi (ns. kilpajuoksu pohjalle), jossa voittoja on helpompaa ja kannattavampaa hankkia kuluja ulkoistamalla kuin sijoittamalla työn tuottavuutta kohottavaan teknologiaan
    3) sosiaaliturvajärjestelmien olemassaolo lisää siirtolaisuudesta aiheutuvia potentiaalisia kuluja vastaanottavien alueiden niitä rahoittaville tahoille (valtiot, kaupungit, jne.)
    Tämä analyysi liikkuu kaikkein yksinkertaisimmalla rationaalisen valinnan mallin mukaisissa skeemoissa, tuli vain itselleni tarve vähän luoda jonkinlaista rautalankaskeemaa asian tiimoilta. Lista ei varmasti ole kattava ja asioiden keskinäisyhteydet ovat implisiittisiä ja nyansseja ei ole nimeksikään, kuten ei moraalista kannanottoakaan. Toivottavasti tästä on muillekin hyötyä.

  • @Miika: hyvää listausta!

    Olin viime syksyllä valtsikassa kurssilla, joka käsitteli siirtolaistutkimusta, siirtolaisten hallintaa ja Euroopan uusia rajoja. Kurssin yksi pääpointti oli, että nyt 20 vuotta Berliinin muurin sortumisen jälkeen uusia rajoja syntyy ”vapaaliikkumisalueen” sisälle, eivätkä ne ole yhtään vähemmän väkivaltaisia kuin vanhat rajat. Uudet rajat eivät välttämättä estä liikkumista, sen sijaan ne pidättelevät liikettä ja odotuttavat ja sääntelevät. Liikkumista sekä helpotetaan että kontrolloidaan lisää.

    Siirtolaistutkimuksessa muuttoliikenteen syitä on tutkittu eri lähtökohdista käsin:

    -uusklassinen talousteoria: veto- ja työntövoimat (väestönkasvu, vaino, mahdollisuudet, työtilanne jne.); nämä jo mainittiinkin.

    – kehittyneempi taloustieteellinen malli: segmentoituneiden (metropolien hierarkisoitujen) työmarkkinoiden teoria, enklaavitalous.

    Taustaoletuksina näissä kahdessa on tavoite maksimoida oma inhimillinen pääoma rationaalisesti. Näiden ongelma on siinä, etteivät ne kykene kovin hyvin selittämään, miksi juuri tietyt ryhmät muuttavat tai eivät.

    – marxilaiset selittävät muuttoliikettä lähinnä riippuvuus- ja maailmanjärjestelmäteorioilla. Siirtolaiset ovat halpatyövoimaa jne. Saskia Sassen Sassen puhuu ”muuttoliikkeen kaksinaisuudesta”: ensin muutetaan maalta kaupunkiin, sitten kaupungista toiseen maahan. Yksi klassinen lähtökohta on myös Marxin pointti Pääomasta: liikkumisen rajoittaminen (ja lisääminen) sekä hierarkiat muodostavat kapitalismin perustan. Ihmiset kahlitaan palkkatyöhön estämällä pako. Tuottamaton liikkuminen kriminalisoitava, mutta tuottava liike pakotettava.

    – systeemiteoria: yhteydet eri maiden välillä, siirtolaisten omat verkostot, ketjumuutto, ”siirtolaisuusteollisuus”.

    – transnationalismi: siirtolaisten ylirajaiset yhteisöt.

    Siinä kaavamaisesti listattuja tutkimussuuntia.

    Euroopassa on nyt arviolta 8-12 miljoonaa laitonta siirtolaista, jotka eivät edes ole missään välitilassa odottamassa kansalaisuutta tai oleskelulupaa.

  • ”varkaudet ja poikkeava elämäntyyli lisäävät suomalaisten rasismia valtavasti”

    Keksityt varkaudet ovat yksi asia. Tosiaan ilmeisesti on niin, että ”poikkeava elämäntyyli” herättää rasismia, tai rasismi kohdistuu – ei niinkään ihonväriin, vaan siihen, että joku päättää elää toisin kuin ”normaali” kuva jota tulee seurata. Ehkäpä ei edes pitäisi puhua rasismista vaan normaliteetista, ja siihen kohdistuvista väkivaltaisista paineista. Hetket kun joku kerjäävä henkilö on näköpiirissämme ei ole kovin pitkä, mutta että niin suurella osalla ihmisistä viha kohdistuu siihen että ko. henkilö elää toisella tavalla kuin me, on se huolestuttava clue.

    Setan uudempi politiikka osoittanee myös, ettei queer ihmisiä voida laskea poliittisiksi subjekteiksi, koska olennaista ei ole homofobia, vaan onko kyseessa alakulttuuri, ”joka ei elä niinkuin kaikki muutkin”. Abnormifobia onkin se ongelma.

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>