Karkotetaanko suomalaisia?

Jos Suomen syntyvyys lisääntyisi äkillisesti ja Suomeen syntyisi vuosittain tuhat lasta lisää, siinä ei olisi mitään ongelmaa. Lapsille riittäisi kouluja ja terveydenhuolto järjestyisi. Kun lapset sitten aikanaan kasvaisivat nuoriksi, loisivat uusia elämäntyylejä ja kapinoisivat esivaltaa vastaan, ei tulisi puhettakaan siitä että lapset karkotettaisiin ”kulttuurierojen” vuoksi.

Jos toisaalta Suomen resursseista häviäisi yhtäkkiä tuhannen ihmisen tukemisen (koulutuksen, terveydenhuollon, jne.) verran, niin yrittäisikö valtio kompensoida hävikkiä jotenkin? Vai päättäisikö valtio valita tuhat suomalaista ja karkottaa heidät maasta?

Jos syntyvyyden lisääntyminen tai resurssien laskeminen ei ole ongelma eikä johda karkotuksiin, niin miksi sitten tuhat turvapaikanhakijaa vuodessa on julkisessa keskustelussa niin vaikea pala? Miksi siirtolaisten tuomaa väestönkasvua on vaikeampi hyväksyä? Miksi heitä karkotetaan maasta niin hanakasti?

4 comments to Karkotetaanko suomalaisia?

  • Lauri

    Koska ”ne muut” ovat neekereitä. Eihän se sellainen halla-aholaisille ja muille uusrasisteille sovi, mutta koska n-sanaa ei saa sanoa, niin pitää keksiä jotain muuta.

  • Anonyymi

    Ihmisten karkoittaminenhan ei ole mitenkään tavatonta – eikö romaneille tehdä juuri niin Romaniassa ja Bulgariassa? Vaikka lähteminen on näennäisesti vapaaehtoista, mikä on vaihtoehto? Millaisissa oloissa romanit elävät maissa, joista lähtevät?

    On tietysti todella julmaa yrittää häätää romanit pois Suomesta (tai mistä tahansa maasta, johon ovat tulleet), mutta vielä huomattavasti julmempaa on hankaloittaa ihmisten elämää kotimaassaan, niin että heidän täytyy lähteä sieltä pois.

    Se mikä on mahdollista romaneille Romaniassa, voi olla mahdollista mille tahansa vähemmistöryhmälle missä tahansa muussa Euroopankin maassa. Siis miksei näitä syrjiviä maita saada esim. EU:n avulla kuriin?

  • Miika K

    Koska siirtolaiset ovat ”toisia”, ”ulkopuolisia” suomalaisuuden kuvitellun yhteisön kannalta. Syntyvät lapset tulevat yhteisön jäseniksi tunnustettua reittiä pitkin; siirtolaisten reitti on epäilyttävä: ulkoa sisälle, rajojen yli. Mutta tällainen käsiterunous ei selitä mitään.

    Yllä viittamani Benedict Anderssonin kirjan lisäksi Michael Billigin Banal Nationalism on erinomainen alkulähtökohta.

    Ajatus ”rationaalisesta itsekkyydestä” maahanmuutossa on muuten mielenkiintoinen jallitus. Loogisesti tämä implikoi, että yhteiskunnan avustuksissa kaikki suomalaiset pitää asettaa etusijalle suhteessa niihin muutamaan ulkomaalaiseen jotka eksyvät tänne perähikiälle.

    Vasta-argumentiksi tälle voitaisiin kysyä:
    Eikö kaiken kotimaassaan menettänyt pakolainen, joka traumaattisista kokemuksistaan ja menetyksistään huolimatta kaikin voimin yrittää eteenpäin elämässään, ansaitse enemmän tukea kuin laiskanpolskea puolirikollinen supisuomalainen perusjuoppo, joka kaikista yhteiskunnan antamista mahdollisuuksista ja tukitoimista huolimatta ei pärjää omillaan? Mutta itseasiassa tämä johtaa yhtä tyhjänpäiväiseen ja haitalliseen vastakkainasetteluun kuin ”maahanmuuttokriittisten” suomalaisten ja maahanmuuttajien välille asettama vastakkainasettelu.

  • kissakala

    löysin hiljattain kirjaston poistomyynnistä kirjan nimeltä ”susihukkia ja punahilkkoja”, jossa toimittaja seuraa ja analysoi suomen lähiöiden vauhdikasta rakentamista. En ole vielä ehtinyt lukea sitä kunnolla, mutta jossain kohtaa siinä nostetaan esiin, että lähiöiden nopea rakentaminen (suomessa niitä rakennettiin suhteessa väestömäärään eniten koko euroopassa, jos muistan kirjan tilastoja oikein) oli osittain reaktio, jolla yritettiin ehkäistä valtava muuttoaalto maasta, ensisijaisesti ruotsiin. Eli viime kerralla kun tässä maassa tapahtui ”väestöräjähdys”, sotien jälkeen, tätä väestöä haluttiin ehdottomasti pitää maassa, ja tätä varten käynnistettiin valtavia hallinnollisia ja rakennuttamisen hankkeita (ja niiden yhteydessä tapahtui huomattavaa ”suomalaisen konsensuskäytännön” kehittelyä, ts. eri hallinnollisten tahojen sekä pääoma-tahojen yhteistyön tehostamista).
    Siitä vaan analysoimaan, että mitkä tuotannolliset ja luokkavoimasuhteelliset tekijät saivat pääomaa ja hallintoa tälle kannalle, ja kuinka samanlainen tai erilainen tilanne on nykyään.
    Mielenkiintoista ois varmaan myös katsoa, millaisia linjoja siirtolaisuuden (erityisesti ulkomailta lähtöisin olevan) suhteen esiintyi suomalaisessa yhteiskunnallisen hallinnoinnin käytännössä samaan aikaan tämän emigraatiovastaisen reaktion kanssa. (Minulla on myös sellainen mutu-olo, että n. 60-luku oli jonkinlainen taitekohta ainakin maansisäisten siirtolaiskultuurien, eli romanien ja saamelaisten, vakiasuttamisessa. Pitäis selvittää.)

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>