Luottamus hyvä, kontrolli parempi

Kiinalaiset kuulemma luottavat toisiinsa, koska he ovat tupanneet asua pienissä ja tiiveissä yhteisöissä. Suomalaiset tosin luottavat toisiinsa vielä enemmän (lähde: Wikiprogress & World Values Survey):

Interpersonal trust (share of people who think that most people can be trusted)

Molemmissa maissa ihmisten luottamus toisiinsa kuitenkin laskee samalla kun epätasa-arvoisuus lisääntyy. Vallanpitäjät haluavat pysyä vallassa ja varakkaat tuntevat olonsa epämukavaksi. Apuun haetaan poliiseja, vartijoita, valvontakameroita ja muureja.

Epätasa-arvon ja vastaavasti kontrollin intensiteetti on tietenkin aivan eri luokkaa shokkikapitalistisessa Kiinassa. Suomessa nettiä sensuroidaan lähinnä väitettyjen lapsipornosivustojen varalta, Kiinassa taas Facebook, Youtube, Twitter, Imageshack, Flickr, Blogspot ja vastaavat sivustot on kokonaan blokattu (sensuurin tosin kiertää vtunnelilla tai yksitysellä vpn:llä, mutta netin käyttäminen täällä on silti todella vituttavaa puuhaa).

Kun OTSOn/Turvatiimin vartijat hakkaavat suomalaisen alaikäisen ja murtavat häneltä jalan, uhrin on sentään mahdollista yrittää saada revanssia oikeudessa, joskaan tässä tapauksessa oikeutta ei tullut. Kiinassa poliisien ja vartijoiden väkivalta on vielä rajumpaa, eikä sitä vastaan ole helppo hyökätä. (Välillä tosin joku paikallinen lehti raportoi, että Kiinassa tutkitaan sellissä tapahtunutta kidutusta, joka sai 15-vuotiaan uhrin menemään ”kasvismaiseen tilaan”.)

Tietääkseni Suomen valtiolla ei myöskään ole ihan näin kunnianhimoista kontrollihanketta:

The security cameras are just one part of a much broader high-tech surveillance and censorship program known in China as ”Golden Shield.” The end goal is to use the latest people-tracking technology — thoughtfully supplied by American giants like IBM, Honeywell and General Electric — to create an airtight consumer cocoon: a place where Visa cards, Adidas sneakers, China Mobile cellphones, McDonald’s Happy Meals, Tsingtao beer and UPS delivery can be enjoyed under the unblinking eye of the state, without the threat of democracy breaking out. With political unrest on the rise across China, the government hopes to use the surveillance shield to identify and counteract dissent before it explodes into a mass movement like the one that grabbed the world’s attention at Tiananmen Square.

(…)

This is how this Golden Shield will work: Chinese citizens will be watched around the clock through networked CCTV cameras and remote monitoring of computers. They will be listened to on their phone calls, monitored by digital voice-recognition technologies. Their Internet access will be aggressively limited through the country’s notorious system of online controls known as the ”Great Firewall.” Their movements will be tracked through national ID cards with scannable computer chips and photos that are instantly uploaded to police databases and linked to their holder’s personal data. This is the most important element of all: linking all these tools together in a massive, searchable database of names, photos, residency information, work history and biometric data. When Golden Shield is finished, there will be a photo in those databases for every person in China: 1.3 billion faces.

Naomi Klein: China’s All-Seeing Eye


Ylemmän keskiluokkaisen
työntekijän kokemus kotiintulosta Shanghaissa on checkpointien juovittama: Portista sisään vartijan ohi sisäpihalle. Avainkortin vilautus, jos portti on kiinni. Pihalla pensasveistosten ohi pilvenpiirtäjän aulaan. Avainkortin vilautus, jos ovi on kiinni. Hissillä 26 kerrosta ylöspäin. Avaimella huoneistoon. Toisella avaimella omaan huoneeseen. Viimeinkin pieni alue yksityisyyttä…

Shanghaissa todella rakastetaan muureja, aitoja, lankoja, portteja, valvontaa, poliiseja ja tarkastuksia. Lentonkentän ja Pudongin finanssialueen yhdistävässä Maglev-magneettijunassa on turvatarkastus portilla. Metroasemien sisäänkäynneillä seisoo poliiseja, ja ennen tunneliin astumista täytyy luovuttaa tavarat läpivalaistavaksi. Jokaista metrokäytävän senttimetriä kuvaa CCTV. Museoon kävellään metallinpaljastimen läpi. Pihallamme on lampuiksi naamioituja valvontakameroita.

Maahan tullessa meistä otettiin kasvokuvat, mutta ei sormenjälkiä, toisin kuin Japanissa.

Japanin siirtolaisviranomaiset olivat kiinnostuneita ennen kaikkea siitä, levitämmekö tauteja (matkustajat kuvattiin lämpökameralla kuumeen varalta) ja teemmekö rikoksia. Kiinan viranomaisia taas kiinnostaa meidän liikkumisemme. Missä asumme? Missä aiomme käydä? Tuommeko ulkomailta huumeita kiinalaiselle kaverillemme? Emme kai vain ole toimittajia?

Kiinaan muuttavien ulkomaalaisten täytyy rekisteröityä lähimmällä poliisiasemalla 24 tunnin sisällä kaupungissa ja 72 tunnin sisällä maaseudulla. Hotellit ja guesthouset hoitavat rekisteröimisen automaattisesti, muiden täytyy vaivautua itse. Koska olemme kuuliaisia Keskusvaltakunnan kommunistiselle dynastialle, kävelimme yhdelle Huangpun poliisiasemista heti ensimmäisenä aamuna, 10 päivää sitten. Kuukauden asumisdokumentin hankkiminen oli helppoa: asemalla on oma luukkunsa asukasrekisteröintejä varten, koska myös maan sisällä muuttavien kiinalaisten täytyy rekisteröityä. Tämä on tehnyt miljoonista kiinalaisista laittomia siirtolaisia omassa kotimaassaan:

1990-luvun alusta alkaen korkeasuhdanne ja maaseudun väestön suuren osan proletarisaatio johtivat uuden siirtotyöläisten luokan muotoutumiseen. Heidän lukumääränsä kasvoi jatkuvasti, ja tänään heitä on noin 150 miljoonasta 200 miljoonaan. Niin sanottujen kodinrekisteröimislakien (hukou) vuoksi he eivät voi asettua kaupunkeihin pysyvästi ja saavat kaupunkeihin vain määräaikaiset oleskelu- ja työluvat – tilanne joka jollakin tavalla vastaa ei-eurooppalaisia siirtolaisia Euroopan unionissa.

(Gongchao.org)


Yksikään hallinto
ei ole koskaan pysynyt vallassa pelkällä väkivallalla ja kontrolliteknologialla. Jopa Pohjois-Koreaa hallitaan jonkinlaisella massojen suostumuksella. Kiinassa luokkataistelut pysyvät joten kuten kurissa niin kauan kun maan talous kasvaa yli seitsemän prosenttia vuodessa. Jos kasvu hidastuu siitä, työttömyys nousee niin suureksi, että mellakat, jättimäiset muuttovirrat ja jyrkät muutosvaatimukset ovat väistämättömiä.

8 comments to Luottamus hyvä, kontrolli parempi

  • ”Molemmissa maissa ihmisten luottamus toisiinsa kuitenkin laskee samalla kun epätasa-arvoisuus lisääntyy.”

    Listan kärkipäästä näyttää löytyvän esimerkiksi Uusi-Seelanta, jonka talous on muistaakseni maailman 3. vapain.

    Tasa-arvoisuudella tai sen negaatiolla asioiden selittäminen on melko yksioikoista. Lisäksi pitäisi ensn tarkkaan määritellä, mitä tasa-arvo tässä kohtaa tarkoittaa.

    Mitenkähän kaikki kaatuneet sosialistimaat sijoittuisivat kyseisellä listalla. Jos tasa-arvon (so. tasapäistämisen) väitetään indikoivan luottamusta, niin silloin niiden tulisi olla kärkikahinoissa mukana. Saanen kuitenkin epäillä.

  • @Jarkko: Tasa-arvoisuus tulonjaolla mitattuna selittää hyvin monia asioita aina liikalihavuudesta väkivaltaan ja teiniraskauksista mielenterveyteen. Kun tarkastellaan rikkaampia maita, on oikeastaan vaikea kuvitella mitään toista tekijää joka selittäisi yhtä paljon kuin tasa-arvoisuus.

    Kaatuneet sosialistimaat eivät suinkaan olleet tasapäisiä, vaan melko hierarkkisia, mutta yhtä pahaa niissä oli absoluuttinen köyhyys. Suhteellisen köyhyyden ja tasa-arvon vaikutukset näkyvät käsittääkseni kunnolla vasta rikkaiden maiden kohdalla.

    Suosittelen tutustumaan Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin kirjaan The Spirit Level: Why Equality is Better for Everyone. Löydät Uuden Seelannin tasa-arvon ja luottamuksen suhdetta kuvaavasta käyrästä sivulta 52. Maa on poikkeus yleisjakaumasta (mikä tarkoittaa ettei tasa-arvo ihan kokonaan selitä luottamusta), mutta yleisesti tasa-arvo korreloi luottamuksen kanssa.

  • Täytyy kyllä sanoa, että olisin aika varuillani Wilkinsonin ja Pickettin tutkimukseen ripustautumiseen suhteen. Monet sen tulokset on vähän arveluttavia uudemman datan valossa, ja mutkia oiotaan ehkä vähän liiaksi. Esim. täällä esitetään ihan valideja pointteja ja kritiikkiä (vaikka vähän värittynyttä kommentointia sekin, perus-GDP:tä ja PPP:tä sekoitellaan surutta):

    Ongelmat tietty johtuu osaksi kirjan aiheen jättimäisyydestä ja datan vertailukelvottomuudesta, mutta ehkä juuri sen takia olenkin skeptinen. Kirjassa on musta pitkälti sama ongelma kuin mitä aiemmin mainitsit Friedmanin suhteen: Geografia, geopolitiikka, erilaisten verkostojen/järjestelmien/ekonomioiden erilaiset toimintatavat, kulttuurivivahteet etc. täytyy jyrätä täysin lyttyyn, jotta kyseinen argumentti voidaan ylipäätään esittää.

  • aah. ja se linkki jäi tietty pois: eli kirjan kritiikkiä täällä.

  • @trees: en täysin ymmärrä (relativistista?) pointtiasi vivahteiden jyräämisestä. Kirjan tasavertaisuusdata on otettu Maailmanpankin vertailukelpoisista tulotilastoista. Millä ratkaisevalla tavalla kulttuurivivahteet häiritsevät tuloerojen jakautumisen tutkimusta?

    Wilkinson & Pickett ovat myös vastanneet kritiikkeihin Equality Trustin sivuilla.

    (Don’t quote me on this, mutta eikö politiikassa ole melko kirkasotsaista hyökätä ”meitä” tukevia vakuuttavalta näyttäviä tilastoja kohtaan? Eikö se ole vähän masokistista? Tai siis mitä tekemistä politiikalla on ”totuuden” kanssa?”)

  • trees

    Tuloerotilastot on toki vertailukelpoisia, joo, mutta entäs luottamustilastot (kartoitettu monivalintakyselyillä ja paikallisyhdistyksien jäsenkantaa mittaamalla)? Terveyskin on lokaali muuttuja: jossain käydään lääkärillä harvase päivä, toisaalla ensimmäinen lääkärikäynti on ruumiinavaus.

    Tokihan Pickett ja Wilkinson ovat vastanneet noihin kritiikkeihin, mutta osa on myös jäänyt ilman vastausta, kuten tuolla mun linkkaamallani sivulla huomautetaan.

    Mulle yksi suuri ongelma W&P:n suhteen on se, että ne ovat epidemologeina, vaikkakin toki sosioekonomisesti värittyneinä sellaisina, tekemään sosiologista tutkimusta, missä juuri se sosiaalisuus jyrätään vähän turhan rankalla kädellä.

    (Don’t quote me on this, mutta eikö politiikassa ole melko kirkasotsaista hyökätä “meitä” tukevia vakuuttavalta näyttäviä tilastoja kohtaan? Eikö se ole vähän masokistista? Tai siis mitä tekemistä politiikalla on “totuuden” kanssa?)

    En mä niitä vastaan edes hyökännyt, kunhan esitin varauksia. Mä en myöskään tapaa lukea tilastoja mihinkään poliittisiin leireihin — ihmiset, toki, jotka niitä tilastoja koostaa ja esittää, mutta se on toinen juttu. Tää ei tietenkään tarkoita sitä, etteikä joku data voi tukea paremmin toisen väitettä kuin toisen, tai että toisenlainen presentaatio antaa mahdollisuuden toisenlaiseen näkökulmaan, mutta as far as I’m concerned, nää on eri asioita.

    Ja muutenkin — jos tästä matskusta halutaan tukea omille toimenpide-ehdotuksille (jotta päästäisiin päämäärään X), eikö olisi ihan hyvä, että korrelaatiot on kunnossa?

    Sitten on tietty se ongelma, minkälaiseen politiikantekoon tällaiseen matskuun tukeutuminen liian usein musta johtaa: makrotason reduktionistiseen näkökulmaan, ihmisten puolesta tietämiseen ja heidä puolestaan toimiminen — jälleen kerran kysymättä subjekteilta yhtään mitään etc. Musta tätä on saatu ihan kylliksi nykyistenkin valtaapitävien toimesta.

    Ilman muuta SL on tärkeä kirja, enkä mä mitenkään tarkoittanut dumata koko kirjaa. Kunhan vain esitin varaukseni tiettyihin osa-argumenttehin. Todella paljonhan tuon kirjan saamasta kritiikistä kertoo se, että se on pitkälti ad hoc-tyyppistä ja ei-systemaattista, tai johonkin kilpailevaan teoriaan perustuvaa. Mutta on siellä siitä huolimatta musta varsin ihan valideja pointteja.

    Silloinkin kun tällä tekee politiikkaa, kannattaa olla varuillaan ja tsekata mitä juttuja omista lähteistä on sanottu. Ja miten mahdollinen kritiikki vaikuttaa niihin omiin päätelmiin, joita kirjasta vetää. Tuotakaan linkkaamaani sivua ei ole vastapuolen edes hirveän vaikeaa löytää googlaamalla, ja osoittaa, että kirjassa on tiettyjä ongelmia.

  • ja heitetään vielä, etten kyllä suoralta kädeltä laskisi David Cameronia ”meihin”, oli tuo ”meidän” määritelmä sitten mikä hyvänsä… http://www.guardian.co.uk/books/2010/aug/14/the-spirit-level-equality-thinktanks

  • ”tai johonkin kilpailevaan teoriaan perustuvaa” po. ”ts. ei johonkin kilpailevaan teoriaan perustuvaa.”

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>