Vasemmiston viisi sormea


Tänään herättiin harmaaseen kama-aamuun ja käveltiin harmaaseen mielenosoitukseen.


Kansanrintama?


Megafoni ilman jallupulloa


Mielenosoituksessa tuli reklamaatio: hedelmissä ei ole ollut uutta postausta yli kolmeen viikkoon.


Harmaa talous, musta tulevaisuus


Palataan siis ruotuun, mutta ennen sitä kuvallinen sormenheristys:


Juuri näiden puolesta hedelmätkin marssivat



No niin.
Vaalit tulee. Mitä me niistä sanottaisiin? Yleensä olemme istuneet vaalilautakunnassa tekemässä rahaa, sillä vaalitoimijoille maksetaan perusprekariaatin mittarilla hyvin. Siellä mummot jubailee leppoisasti paikkojen lukumääristä samalla kun itse ei meinaa muistaa että minkä puolueen edustajana sitä lautakunnassa istuu. Pääasia että raha virtaa ja pääsee nauramaan grunteille, jotka tuovat poikansa äänestämään ensimmäistä kertaa ja lausuvat: ”Nyt, poika, on kansalaisvelvollisuus täytetty.”

On vaaleissa jotain poliittistakin. Siitäkin saa vääntää joka vaalien kanssa, kun jotkut älypäät ajattelee että äänestämättä jättäminen on poliittinen teko. Mahtaa vituttaa, kun kokkarit äänestää ja ensi vuonna älypäiden tukia taas leikataan. Äänestämättä jättäminen on vain keinojen turhaa rajoittamista (ellei peräti taistolais-maolaista logiikkaa).

Ketä sitten äänestää? Persut ja krisut ovat vähän autoritaarisempia, vassit ja vihreät vähän vapaamielisempiä. Kokkarit käyvät luokkataistelua köyhiä vastaan, vasemmisto käy torjuntataistelua porvareita vastaan, ja Piraattipuolue & Muutos2011 eli ne kaksi varteenotettavaa puoluetta, jotka eivät ole eduskunnassa, ovat keskenään vaaliliitossa.

Oletetaan että vaivaudutaan sinne äänestyskoppiin asti ja ajatellaan että olis kiva jos tässä maassa otettaisiin askeleita kohti perustuloa, vähennettäisiin siirtolaisten hyväksikäyttöä, suosittaisiin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja muuta sellaista. Taitaa kuitenkin löytyä vasemmistosta eniten vastakaikua tällaisille hankkeille. Eipä siinä. Vasemmisto on parantunut viime vuosina paljon, vaikka se ei ole vieläkään niin hipsteri tai ironinen että siihen kehtaisivat julkisesti samastua kaikki.

Jos nyt tässä kehtaa listata enää mitään ehdokkaita tällaisen intron jälkeen, niin luultavasti teen heille enemmän hallaa kuin hyvää. Antaa silti mennä. Kyllä te tunnette nämä, mutta esitellään silti. Käännetään konsulttikieli päälle. Vasemmiston täyskäsi:


Peukalo: Dan Koivulaakso, Helsinki. Dan on tämän listan ehdokkaista tasapainoisin: äärimmäisen hyvät teemat ja sisällöt, pitkä tausta yhteiskunnallisissa liikkeissä, kyky ymmärtää politiikkaa sekä arjen (= prekaarisuus) että järjestelmän (= teorian) tasolla, valtavat verkostot, hyvät esiintymiskyvyt, vahva läsnäolo netissä… Danilla on rahkeita siihen, missä Paavo Arhinmäki jossain määrin epäonnistui.




Etusormi: Anna Kontula, Pirkanmaa.
Anna on Suomen vahvin nainen, poliittisesti, älyllisesti ja myös esiintymiskyvyiltään.   Heikkouksia ei ole. Tuntuu, että Annalla on varaa tehdä ns. mitä tahansa. Ja hän voi tehdä sen täysin ilman ylimielisyyttä. On vaikea perustella: paras perustelu on käskeä lukemaan joku Annan kirjoista (Punainen eksodus, Tästä äiti varoitti, Näkymätön kylä) tai katsomaan hänen tv-haastattelujaan.


Keskisormi: Jukka Peltokoski, Pirkanmaa. Jukka kuuluu taas siihen syiden sarjaan, joka kirjoituksillaan ja poliittisella toiminnallaan vaikutti tämänkin blogin syntyyn (ja tämän hedelmän poliittisen ajattelun heräämiseen joskus 2005). Pitkän linjan prekariaattisankari, verkkolehti Megafonin etupiru ja (anteeksi Jukka!) anarkofeministi. Kognitariaatin keskisormi. Vaaliteemoina mm. prekarisaatio, tietoyhteiskunta ja ekologinen kriisi. Harmittaa, etten itse osaa kirjoittaa niin hyvää poliittista analyysia kuin Jukka. Vielä joskus.


Nimetön ja pikkusormi, ei järjestyksessä: Tero Toivanen, Keski-Suomi, ja Katri Immonen, Helsinki. Tero ja Katri eivät ole niin tunnettuja tai vanhoja kuin Dan, Anna ja Jukka, eli he ovat vasta tulossa. Pinnalla kuplii, pohjalla kiehuu. Ensimmäinen on tutkija, toinen opiskelija. Niinpä Teron erityisala on koulutuspolitiikka ja Katrin erityisala on opiskelijapolitiikka. Teron vaalilause puhuu toisenlaisen maailman välttämättömyydestä, Katri mainostaa itseään ”fillaroivaksi feministiksi”.




Listan ehdokkaista Annalla ja Danilla on parhaimmat tsäänssit mennä läpi. Eikä vasemmisto ole mikään yksikätinen rosvo, vaan hyviä ehdokkaita riittää varpaisiin asti. Ainakin, jos heihin saa lukea pari vihreää ja pari piraattia.

13 comments to Vasemmiston viisi sormea

  • dan

    kiitos kaunis

  • […] pätevän listan potentiaalisista äänestettävistä ehdokkaista on tehnyt Klementiini blogiinsa. Itselleni tärkein kysymys näissä vaaleissa on perustulo ja äänestän niitä ehdokkaita, jotka […]

  • Mahtaa sekin vituttaa, kun sun mainostamien tyyppien, jos he siis joskus pääsevät eduskuntaan, on ennemmin tai myöhemmin joko tuettava niitä leikkauksia, tai saada kenkää sen puolueen eduskuntaryhmästä jota tässä mainostat.

  • On aste-erokin ero. Mieluummin pienet leikkaukset kuin isot ja mieluummin leikkaukset jotka kohdistuu puolustusmenoihin kuin leikkaukset jotka kohdistuu sosiaaliturvaan. Uskon myös jotenkin että Vasemmistoliitto on edes vähän oppinut ysärin hallitussekoiluistaan.

  • Jännä muuten, että kaikki kovimmat radikaalit ovat yleensä niitä, joiden verokirja ei ole koskaan ollut kapitalistilla.

  • ”Piraattipuolue & Muutos2011 eli ne kaksi varteenotettavaa puoluetta, jotka eivät ole eduskunnassa, ovat keskenään vaaliliitossa.”

    Onko kyseessä vahinko vai tietoinen sumutus? Asiallinen blogaus sinänsä, tuollaiset selkeät (tahalliset?) virheet vain häiritsevät kovasti koska ne luovat heti kuvaa antagonistisesta diskurssista, josta tässä ei kuitenkaan ilmeisesti ole kyse, toivottavasti.

    Kaikkien puolueiden äänestämisessä on huonoja puolia, eikä täysin hyvää löydy koskaan. Täysin huonoja on toki roppakaupalla, mutta ne voidaan sivuuttaa. Mutta siis esimerkiksi vasemmistoa äänestämällä ääni saattaa hyvin mennä ehdokkaalle joka kannattaa sananvapauden rajoituksia ja erilaisia poliisivaltiollisia rakenteita. Ja niin edelleen.

  • Vasemmistoliiton 90-luvun politiikka oli johdonmukaista parlamentarismin diskurssissa, ikuinen eduskunnan oppositiossa istuminen ei ole. Jos ei halua hallitukseen porvareiden kanssa, voi oppositiossa olla yhtä hyvin myös eduskunnan ulkopuolella. En muista milloin Suomessa olisi viimeksi ollut vähemmistöhallitus, joten eduskunnan oppositio ei koskaan vaikuta yhtään mihinkään, ja on aivan turha väittää, että sieltä käsin voisi kohdistaa leikkauksia jotenkin toisin. Jos haluaa kannattaa parlamentarismia, pitää juoda se katkera kalkki loppuun asti.

  • Lauri

    Vassaritkin ovat näköjään lähtemässä persujen pelossa siihen, ettei Euron kriisimaita tueta. Antaa vain pankkien kaatua, eläkesäästäjien varojen kadota ja uuden laman tulla vientiriippuvaiseen Suomeenkin. Mikäs siinä, kun perinteitä löytyy ammattiyhdistysten kanssa siinä, että köyhät halutaan pitää köyhinä Suomessa ja samalla äänestäjiä hämätään etsimällä syyllisiä jostain muualta tyyliin Lex Soininvaara. Lisäksi nämä vassarien miesvihamieliset feminatsit pilaavat sen lopunkin puolueesta. Vanha totuus kuuluu: vassarit ovat tyhmiä ja oikeistolaiset ahneita.

  • @Harri: eivätkö Piraatit ja Muutos ole vaaliliitossa Pirkanmaalla? Kyllähän tuo jostain kertoo. Yleisemmin: jos äänestät piraatteja, äänesi saattaa mennä jollekin täysin sekopää oikeistorasistimarkkina-arvoteoriasekopäämulkulle (asian näkee ihan konkreettisesti tästä hajautumasta: http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/).

  • @Antti R. kyllä oppositiokin vaikuttaa politiikkaan. Muistanet miten taannoin kävi esim. Matti Vanhasen yritykselle nostaa eläkeikää. Kansanrintamahallitus olisi tietysti hieno sekin. 🙂

    Oppositiossa voi olla sekä eduskunnassa että kadulla että vaikka pusikossa yhtä aikaa.

  • adsf

    @antti

    Äänestämämisestä tulee aika helposti tehtyä vähän tarpeettoman suuri numero. Ikäänkuin se nyt olisi valtavakin asia, jos kerran neljässä vuodessa käyttää 20 minuuttia äänestämiseen. ”Voi vitsit, nyt ei jää ollenkaan aikaa ruohonjuuritason toimintaan, kun kaikki energia on mennyt äänestämiseen. Nyt en myöskään voi toimia toisenlaisten taktiikoiden avulla, koska olen sitoutunut parlamentarismiin.”

  • @klementiini

    Kansanrintama-sana tarkoittaa Suomessa perinteisesti punamultahallitusta, ts. myös yhteistä hallitusta porvareiden kanssa. Ja oppositio vaikuttaa politiikkaan yhtä tehokkaasti eduskunnan sisällä- ja ulkopuolella, joten en nää tossa argumenttia äänestämisen puolesta enkä vastaan.

    @adsf

    olen samaa mieltä siitä, että äänestämisen ja äänestämättä jättämisen merkitystä liioitellaan, lähinnä näin alkuperäisessä tekstissä vain klementiinin laiskan piikin ja vastasin yhtä laiskalla piikillä. Omista näkemyksistäni kirjoitan ehkä tarkemmin lähipäivinä omalla sivullani.

  • Kansanrintama on kai missä tahansa maassa tarkoittanut nimenomaan hallitusyhteistyötä työväen- ja porvaripuolueiden välillä.

    Alunperin, kun asiasta alettiin sosdem/marxilaisessa työväenliikkeessä kiistellä 1900-luvun taitteen molemmin puolin, niin kyse oli hallitusyhteistyöstä liberaalin porvariston kanssa (ts. pitäisikö vai eikö). Yhtenä tarkoituksena mm. pienemmän pahan politiikka, eli pitää oikeistolaisemmat tahot pois hallituksesta.

    Kun VAS:n puoluevaltuuston pj Harri Moisio kaavaili viime viikon Viikkolehdessä ”uutta kansanrintamaa”, niin vaikea nähdä mitä uutta siinä on. Edes se, että Moisio listaa pikkuporvarillisen taantumuksenkin (persut) mahdollisena hallituskumppanina, ei ole enää mikään innovaatio. Operaation tavoitekin näkyy olevan yli sadan vuoden takaa: pitää suurporvaristo pois hallituksesta.
    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2515812/uudenlaisella-kansanrintamallakokoomus-sivuun-hallituksesta

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>