Romanisiirtolaisten kohtelusta

Vierashedelmäsarjassa Vapaa liikkuvuus -verkosto kirjoittaa romanisiirtolaisten kohtelusta. Teksti on julkaistu myös verkoston sivuilla.

Kuva: Kukka Ranta / Fifi

Vapaa liikkuvuus -verkosto haluaa esittää joitakin huomautuksia Helsingin kaupungin työryhmän raportista ”Linjauksia kerjäläisongelman käsittelemiseksi Helsingissä”. Raportti antaa epätotuudenmukaisen ja tarkoituksenhakuisesti negatiivisen kuvan sosiaalikeskus Sataman toiminnasta. Tässä kannanotossa puutumme kutenkin vain romanien majoituksen mahdollista tukemista käsitteleviin kohtiin.

Vapaa liikkuvuus -verkosto jakaa raportin alussa ilmaistut lähtökohdat. Romanit liikkuvat paetakseen rasismia, syrjintää, työttömyyttä ja köyhyyttä. Itä-Euroopan romanivähemmistön tilanne ei tule lyhyellä aikavälillä parantumaan oleellisesti, eikä kaupunki voi estää EU-kansalaisten oleskelua sen alueella. Raportin johtopäätöksistä ja esityksistä käy kuitenkin selväksi, että ulkomaalainen romanivähemmistö nähdään pelkästään haittana ja ongelmana kaupungille.


VÄITTEET MAJOITUKSEN TUKEMISEN ONGELMISTA


1) Räihän työryhmän raportissa todetaan, että majoituksen tarjoaminen romanisiirtolaisille asettaisi yhden kansanryhmän eriarvoiseen asemaan.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta Suomi tuskin on luopumassa periaatteesta, jonka mukaan lähtökohdaltaan heikommassa asemassa olevia henkilöitä ja ryhmiä voidaan tukea erityistoimin. Romanisiirtolaisten tukemisessa ei ole ylipäätään kyse muusta kuin siitä, että yhden EU-kansalaisryhmän asema on niin heikko, että heillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua eurooppalaiseen yhteiskuntaan.

Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaan se, että romaneilla ei ole varaa asua Rastilan leirintäalueella ”ei suoranaisesti liity etniseen taustaan”, eikä siten toimi perusteluna sille, että romaneille varattaisiin erillinen leirintäpaikka. Kaikki asiantuntijat Euroopan perusoikeusvirastosta alkaen ovat yhtä mieltä siitä, että romanivähemmistön heikko taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema on nimenomaan seurausta siitä, että heitä syrjitään etnisenä vähemmistönä.

Vapaa liikkuvuus -verkoston ehdottama leiripaikka voi hyvin olla avoin myös muille vastaavassa asemassa oleville ryhmille, jotka eivät kuulu kaupungin normaalin palvelujärjestelmän piiriin.


2) Talous- ja suunnittelukeskuksen mukaan kaupungilla ei ole oikeudellista velvollisuutta romanisiirtolaisten majoituksen tukemiseen.

Suomi on kuitenkin vastuussa kaikkien alueellaan oleskelevien henkilöiden ihmisoikeuksien turvaamisesta. Riippumatta siitä minkälaisia johtopäätöksiä ja tulkintoja tästä vastuusta vedetään, on selvää, että köyhien siirtolaisten siisti ja organisoitunut asuminen ei ole pelkästään heidän vaan kaikkien kaupunkilaisten etujen mukaista.

Kaupunki haluaa vähentää romanien oleskeluun ja elinkeinoihin liittyviä ”lieveilmiöitä”. Nimenomaan romanien jatkuva häätäminen paikasta toiseen lisää näitä haittoja. Yleisten töiden lautakunnan mukaan pelkästään Kalasataman alueen leirien purku ja siivoaminen maksoi viime vuonna rakennusvirastolle noin 30 000 euroa. Kuten Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg toteaa ”valtiot, jotka nykyisin käyttävät huomattavia summia palauttaakseen romanit lähtömaihinsa, voisivat käyttää rahansa paremmin sijoittamalla ne toimenpiteisiin, jotka helpottavat romaneiden osallistumista kohdemaan yhteiskuntaan” (Hammerberg 2011, 19).

Siistimmän ympäristön lisäksi järjestäytynyt leiripaikka nimenomaan lisää romanisiirtolaisten asuinolojen paloturvallisuutta.


3) Työryhmän raportissa väitetään, että leirit johtavat slummiutumiseen ja lisäävät romanien eristymistä.

Argumentti on järjetön: laillisen asuinpaikan puute nimenomaan eristää, luo suojattomuutta ja asettaa romanit alttiiksi myös rasistiselle väkivallalle. Järjestetty majoitustila tai leirintäalue ei olisi slummi vaan sen vastakohta: se toimii järjestäytyneenä paikkana, joka mahdollistaa romanisiirtolaisten ja muiden kaupunkilaisten kohtaamisen. Juuri tällaisena tilana raportissa lähinnä negatiivisessa valossa esitetty sosiaalikeskus Satama on toiminut. Sen kautta romanit ovat mm. saanet kielikoulutusta, ottaneet vastaan apua sekä löytäneet työpaikkoja.

Romanit asuvat Romaniassa slummeissa ja eristyneinä – juuri näitä oloja paetakseen he ovat Suomessa. Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen mukaan Romaniassa 72 %:ssa romanien asunnoista ei ole viemäröintiä, 73 % on ilman juoksevaa vettä, 12 % ilman sähköä ja 14 % käyttää kotinsa lämmittämiseen jätettä tai ei lainkaan lämmitä kotejaan. (FRA 2009C, 67).

Eri Euroopan maissa viranomaisten, kolmannen sektorin ja romanisiirtolaisten yhteystyöstä on runsaasti positiivisia kokemuksia. Esimerkiksi Nantesin kaupungissa Ranskassa perustettiin kolme karavaanileiriä järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä. Asuntovaunut, perusfasiliteetit sekä tulkin ja vastaanotosta huolehtivan asiamiehen palkat maksettiin kaupungin, maakunnan ja säätiöiden yhdessä rahoittaman projektin varoista. Aluehallinto tukee taloudellisesti myös kansalaisjärjestöjen työtä asiassa. (Romeurope 2008, 16–17.)

Madridin kaupunki on tukenut vuosikymmenen ajan vähemmistöjen integraatioprojektia, jonka kohteena ovat pääasiassa Itä-Euroopan romanit – se on kuitenkin avoin myös muille ryhmille. Kansalaisjärjestön järjestämä projekti tarjoaa väliaikaisia suojia juuri saapuneille. Perheille tarjotaan myös koulutusta ja hoitoa, sekä apua viranomaisten kanssa asioimisessa, kielenopetusta, tukea työnhaussa jne. Perheitä autetaan oman vuokra-asunnon hankkimisessa. (FRA 2009A, 161.)

On käsittämätöntä, että Räihän raportissa ei lainkaan selvitetä tai käydä läpi esimerkiksi Euroopan perusoikeusviraston julkaisemia tutkimuksia hyvistä käytännöistä EU:n sisällä liikkuvien romanien majoitusongelmien ratkaisemisessa.


4) Sekä raportissa että sosiaalilautakunnan lausunnossa viitataan huolestuneeseen sävyyn romanilasten asemaan.

Tässäkin asiassa moraalisen paniikin sijaan yksinkertaisten tosiseikkojen ymmärtäminen on eduksi. Romanisiirtolaisilla on lapsia. Osa heistä matkustaa vanhempien mukana ja osa on kotimaassa usein muun perheen hoivassa. Romanilasten oikeudet mm. terveydenhuollon ja koulutuksen suhteen eivät lähtömaissa toteudu vaan ovat normien kannalta sietämättömällä tasolla (ks. esim. FRA 2009A). Romaniperheet liikkuvat juuri taatakseen tuleville sukupolville paremman kohtalon – aivan kuten köyhät ihmiset ovat aina tehneet.

Raportissa tuntuu olevan epäselvyyksiä sekä lasten oikeuksien sopimuksen että Suomen lainsäädännön suhteen. Suomea sitova lasten oikeuksien sopimus velvoittaa valtioita huolehtimaan jokaisen lapsen oikeudesta terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja koulutukseen. Lapsen oikeuksien sopimus ei tee eroa ulkomaalaisten ja kansalaisten välillä, vaan pätee kaikkien sopimuksen allekirjoittaneen valtion (siis myös Suomen) lainkäyttövallan alaisten lasten kohdalla.

Raportissa todetaan, että koska leirissä eläminen ei sovellu lapsille ja ”lasten perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus koulunkäyntiin […] meillä on velvollisuus kannustaa perheitä palaamaan kotimaahansa eikä päinvastoin luoda olosuhteita, jotka kannustavat jäämään”. (s. 16). Tämä ajattelu on vastuutonta ja valheellista.

Pitkäaikainen huostaanotto sen perusteella, että vanhemmat ovat varattomia on lastensuojelulain vastaista. Toimenpiteet, joissa huostaanotolla uhataan vanhempia ilman, että pitkäaikaiselle huostaanotolle olisi perusteita tai perheen asemaa pyritään kohentamaan ovat räikeästi lasten oikeuksien sopimuksen vastaisia. Lapsen edun sijaan niissä siirretään kustannukset romanilasten oikeuksien toteutumisesta sellaisen valtion harteille, jonka kohdalla tiedetään, että se ei tule näitä oikeuksia turvaamaan. Huostaanotolla uhkailu on tuottanut tilanteen, jossa romanit pyrkivät salaamaan lasten läsnäolon leireissä, koska pelkäävät, että he menettävät lapsensa tai heidät käännytetään. Tämän voidaan arvioida vaikeuttavan avun hakemista ongelmatilanteissa esim. lapsen sairastuessa.

Maassa oleskelevien romanilasten hyvinvoinnin varmistamisen kannalta on ensisijaista, että heidän perheillään on mahdollisuus leiriytyä turvallisessa paikassa, joka ei vaaranna heidän terveyttään. Organisoitu leiripaikka myös mahdollistaa muun lapsiin ja perheisiin kohdistuvan tukitoiminnan.


5) Leirin perustamista ei nähdä pitkällä tähtäimellä kestävänä ratkaisuna, apua pitäisi suunnata lähtömaihin.

Romanien auttaminen lähtömaissa ja Suomessa eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan tukevia prosesseja. Olennaista on se, kohtelevatko suomalaiset viranomaiset romaneita samalla tavalla kuin lähtömaiden virnaomaiset eli polkevat heidän oikeuksiaan repressiivisillä toimilla vai pyrkivätkö he parantamaan niitä. Kansalaisjärjestöjen pyörittämä leiripaikka mahdollistaisi nimenomaan kouluttautumisessa ja työnhankinnassa auttamisen.

Leirejä tulee olemaan joka tapauksessa. Ihmiset liikkuvat toimeentulon perässä riippumatta siitä, millaiset majoitusolot on kussakin paikassa tarjolla. Suomessa romanisiirtolaisia on vähän, koska Suomen työmarkkinat ovat suhteellisen suljetut ja Suomi on kaukana. Pullojen keräys, kerjääminen ja musisointi eivät elätä suurta määrää ihmisiä ja kausi- ja keikkahommia on täällä tarjolla paljon vähemmän kuin esim. Etelä-Euroopassa. Yksi edullinen leirintäpaikka ei lisää merkittävästi romanisiirtolaisten toimeentulomahdollisuuksia Helsingissä.

Raportti on myös sävyltään täysin Suomen romanipoliittisten tavoitteiden vastainen. Suomen romanipoliittisessa käsikirjassa todetaan: ”Romanien tulee voida osallistua ja tosiasiallisesti vaikuttaa heidän asemansa parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja seurantaan. Romaniväestön osallistuminen ja sitoutuminen heitä itseään koskeviin asioihin on ratkaisevaa kehittämistoimien onnistumiselle” (s. 12). Onkin hämmästyttävää, että Räihän työryhmän raportissa Itä-Euroopasta tulleita romaneja tarkastellaan vain ulkopuolisena haittana, joilla ei ole mitään sanottavaa itseään koskevissa asioissa.

Helsingin kaupungin olisi valittava linjansa: haluaako se kuulua niihin toimijoihin, jotka harjoittavat romaneja syrjivää politiikkaa; vai haluaako se luoda ennakkoluulottomasti romanivähemmistön asemaa parantavia ratkaisuja.


LÄHTEET

Amnesty International: Stop Forced Evictions of Roma in Europe. April 2010.

ERRC: Standards do not apply. Inadequate Housing in romani Communities. A Report by the European Roma Rights Centre. December 2010.

Euroopan unionin Perusoikeisto (FRA): Housing conditions of Roma and Travellers in the European Union Comparative report. October 2009A.

Euroopan unionin Perusoikeisto (FRA): Case studies on specific housing initiatives for Roma and Travellers. October 2009B.

Euroopan unionin perusoikeisto (FRA): The situation of Roma EU citizens moving to and settling in other EU Member States. November 2009C.

Hammarberg, Thomas: Annual Activity Report 2010, Strasbourg, 13 April 2011.

Helsingin kaupunki: Linjauksia kerjäläisongelman käsittelemiseksi Helsingissä. Työryhmän raportti, 27.4.2011.

Khs 2010-776. Lausunnot kerjäläisraportista.

Romeurope: Report 2007-2008. Publication, September 2008.

Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi. Suomen eurooppalaisen romanipolitiikan käsikirja. Työryhmän raportti. 24.3.2011.

27 comments to Romanisiirtolaisten kohtelusta

  • […] Vapaa liikkuvuus -verkosto kirjoittaa romanisiirtolaisten kohtelusta. Teksti on julkaistu Vallankumouksen hedelmien vieraskynässä, verkoston kotisivuilla ja nyt myös solidaarisuudesta romanisiirtolaisia kohtaan Revalvaatiossa. […]

  • Teukka

    Kerjääminen ei ole tukemisen arvoinen ammatti koska se ei tuota yhteiskunnalle minkäänlaista lisäarvoa. Kerjäämisen tukeminen yhteiskunnan taholta on täysin järjetöntä koska se takaa että kerjäys tulee lisääntymään.

  • @Teukka: jos hyödyttömiä ja jopa haitallisia ammatteja haluaa löytää, niin kannattaa aloittaa mainostoimistoista ja jatkaa vaikka sijoittajiin. Mieluummin kerjäläisiä kuin noita.

    Toisaalta jos otetaan väitteesi vakavasti, niin romanithan ovat jo tuottaneet melkoisesti taloudellista arvoa. Mietitäänpä: he ovat antaneet aiheita useisiin kirjoihin (töitä kirjailijoille) ja lehtijuttuihin (töitä toimittajille ja kun ihmiset ostavat lehtiä joihin myydään mainoksia niin töitä mainostajille). Lisäksi he luovat töitä viranomaisille, työryhmille, valokuvaajille, kansalaisjärjestöille ja ties kenelle. Melkoisia tuottajia!

  • Teukka

    Mainostajat ja sijoittajatkin tuottavat sentään jonkinlaista lisäarvoa kun taas kerjääminen on täysin parasiittista toimintaa. Pullojen keräys on toki hyödyllistä, propsit moista työtä tekeville romaneille.

    Mitä järkeä on houkutella Suomeen väestöä joka ei kulttuurisista syistä osaa edes lukea eikä siksi kelpaa juuri kerjäämistä vaativampiin tehtäviin? Kuulisin mielelläni perustelut tähän. Romanien lapset lienevät oppivelvollisuuden piirissä, jos lapset pakotetaan kouluun on jotain toivoa että lukutaidottomuus ja kerjäyskulttuurin kierre voidaan katkaista.

  • Taas tätä samaa copy-paste -shaibaa kuin muillakin kommenttilootillakin. Ja kun jostain argumentoidaan ulos niin siirrytään seuraavalle?

    Lukutaidottomuus ei ole kulttuurinen piirre, ja eikä ole millään tavoin totta, että romanit kelpaisivat vain kerjäämiseen. Vai miten muuten romanien työllistäminen Sataman avustamana olisi ollut mahdollista?

  • Teukka

    Ainoat tapaamani lukutaidottomat Eurooppalaiset ihmiset ovat olleet nimenomaan Romanian romaneja. Minkä sille voi jos kulttuuri on nomadinen eikä siinä arvosteta koulunkäyntiä? Voidaanko romanien lapset Suomessa koulussa vai riistävätkö vanhemmat heiltä oikeuden sivistykseen?

    Mikä Suomeen saapuneiden romanien keskimääräinen koulutustaso (lukutaito) ja työhistoria oikein on? Kuten sanottua pidän ammattimaista kerjäämistä tai varastelua täysin parasiittisena toimintana ja yhmmärrän että suomalaiset eivät sitä siedä. Onko romanien työllistymisestä Sataman kautta jotain artikkeleja/linkkejä, kiinnostaisi kuulla lisää?

  • Teukka

    Kunnon perustelut puuttuvat – selvä.

  • Jakke Jäyhä

    ”Yleisten töiden lautakunnan mukaan pelkästään Kalasataman alueen leirien purku ja siivoaminen maksoi viime vuonna rakennusvirastolle noin 30 000 euroa.”

    Missä on sotkijoiden ja alueen haltijan vastuu?

  • Jakke Jäyhä

    ”on selvää, että köyhien siirtolaisten siisti ja organisoitunut asuminen ei ole pelkästään heidän vaan kaikkien kaupunkilaisten etujen mukaista.”

    Käsite ”siirtolaisuus” tässä yhteydessä on erittäin tarkoitushakuista ja vääristelevää.

    Kyseessä kun eivät ole siirtolaiset, vaan EU-turistit joita koskevat täysin samat säädökset kuin esimerkiksi Saksasta tai Ranskasta tänne tulevien ihmisten.

  • Tomi

    Täällä olevia kerjäläisiä ei pidä tukea seuraavista syistä:
    Tässä perustelut:
    1. Se on antaa heille luvan elää toisten siivellä ilman omaa velvollisuuttaan hankkia koulutus ja mennä töihin!
    2. Se tukee järjestäytynyttä rikollisuutta.
    3. On Romanian ja Bulgarian asia hoitaa heidän elinolot ja avustaminen kuntoon (jokainen vastaa omista kansalaisistaan). EU on tukenut kymmenillä miljoonalla vuosittain Romaniaa ja Bulgariaa tässä asiassa ja rahat menevät korruptioon.
    Ulkomaalaiset romanit pitäisi karkottaa kotimaahansa (jos joku tekee rehellistä työtä ja maksaa verot tänne, saa jäädä) ja siellä kotimaa tai EU laittaa pystyyn projektin jossa rakennetaan heille inhimilliset asumisolosuhteet, terveydenhoidon, järjestää koulutuksen ja sopivaa rehellistä työtä.
    Sitten nähdään onko heistä töihin.
    4. Auttaisin kyllä Romaniassa olevia avustusjärjestöjä, jotka tukisivat heidän asuinolojaan paikan päällä ja järjestäisivät heille koulutusta ja rehellistä työtä, mutta ensin haluan olla varma, että rahat menevät todella siihen tarkoitukseen. Jos ulkomaalaisia halutaan auttaa, se pitää hoitaa paikan päällä, ei tuomalla heitä tänne!
    5. Täällä olevat Romanit eivät ole köyhiä, vaan järjestäytyneen rikollisuuden uhreja.
    Monilla heillä on jopa arvotavaroita (autoja, asuntovaunuja, kännyköitä, tietokoneita) yms.
    6. Iso osa kerjäläisistä on vain kerjäävinään. He tekevät myös taskuvarkauksia, ryöstöjä, asuntomurtoja, ym. omaisuusrikoksia.
    Vanhukset kärsivät näistä eniten.
    Lisäksi aggressiivinen kerjäys, rihkaman kaupittelu (monesti jopa erittäin aggressiivisesti).
    7. Jos henkilöllä on varaa matkustaa Romaniasta tai Bulgariasta/muualta Itä-Euroopasta tänne, pitää olla varaa myös majoitukseen ja Elämiseen omalla kustannuksellaan.

    8. Mitä enemmän ulkomaisia romaneita autetaan muualla Euroopassa sitä vähemmän Romania ja Bulgaria tekee heidän hyväksi.

    Etsitään vapaaehtoisia romaneiden majoittajia. Halukkaat omalla kustannuksellaan majoittajat ilmoittautukoon Helsingin kaupungin Jarmo Räihälle tai Laura Rädylle. Vapaa Liikkuvuus ry ja Vihreät kaupunginvaltuutetut aloittakoot ja ottakoot koteihinsa vähintään yhden romanin ja majoittakoon omalla kustannuksellaan.
    Romanit ovat täällä turisteina, joten he eivät ole missään erityisasemassa liittyen majoitukseen.
    Kaupungin majoituksen järjestämisessä heille ei ole mitään järkeä.
    Jos kaupunki järjestää majoituksen esim. 100 Romanian romanille, hetkessä tulee 100 romania lisää Romaniasta, kun sana leviää ja majoituspaikkaa pitää laajentaa ja laajentaa. Samalla lieveilmiöt (esim. järjestäytynyt rikollisuus) vain lisääntyvät.
    Toki romani voi halutessaan maksaa majoituksesta.
    Kuin hölmöläisten peitonjatketta.
    Ellei vapaaehtoisia majoittajia löydy, farssi jatkuu ja jatkuu.
    Voi myös ilmoittautua näille henkilöille:
    http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=%2Fhelsinki%2Ffi%2FP__t_ksenteko+ja+hallinto%2FP__t_ksenteko%2FKaupunginhallitus%2FJ_senet

  • Jakke Jäyhä

    ”Jos kaupunki järjestää majoituksen esim. 100 Romanian romanille, hetkessä tulee 100 romania lisää Romaniasta, kun sana leviää ja majoituspaikkaa pitää laajentaa ja laajentaa. Samalla lieveilmiöt (esim. järjestäytynyt rikollisuus) vain lisääntyvät.”

    Tämä.

    Mihin vedetään tämä kuvitteellinen ja vailla todellisuuspohjaa oleva raja? Ei voi olla niin, että kun esim. sata paikkaa on täynnä, seuraavalle tarjotaan ei-oota.

    Tästä väkisin seuraa joko se, että yhteiskunnan kustannuksella pyöritettävää leiriä laajennetaan tai se, että ko. leirin – tai millä nimellä sitä nyt halutaankin kutsua – välittömään läheisyyteen muodostuu epävirallisia ”jatkeita”.

    Jälkimmäisestä on jo nähty esimerkkejä Helsingin Kalasatamassa.

  • Etana

    Onpa idealistinen kirjoitus jossa ei ole realismia nimeksikään.

    Maalaisjärki voittaa ja menee lentämällä ohitse tämän kirjoituksen diipadaapasta. Edellisissä kirjoituksissa hyviä pointteja.

  • Voitteko ihan yksinkertaisesti kertoa, miksi niitä mustalaisia ei vain palauteta kotimaihinsa, ilmeisesti siis Romaniaan ja Bulgariaan?

    Joo, onhan mustalsisillakin oikeus liikkua vapaasti Euroopassa jne, mutta eikö niiden mustalaisten itsensä kannalta olisi parempi, että he olisivat omassa kotimaassaan? Täänne niitä mustalaisia ei ainakaan ilmiselvästi haluta, joten miksi tästä huolimatta tunkea tänne väkisin, vaikka kuinka ”olisi oikeus”??

    Nyt mustalaiset kiireesti Romaniaan, ja Romanian valtio pitää huolen, että mustalaiset saavat omasta maastaan vaatimatonta rehellistä työtä, jolla voivat sitten ostaa itselleen tarvitsemansa juoksevan veden, sähkön ja majoituksen.

  • kissakala

    Hei Hedelmä, mun mielestä on ihan reilua, että jos tyypit eivät tajua odottaa vastausta keskustelun toiselta osapuolelta, vaan tunkevat peräkkäin 8 kommenttia joissa vaan toistavat mitä edellinen kommentoija sanoi jo, niin voi deletoida kaikki paitsi muutaman parhaan ja sitten vastata siihen. Valittajat menköön takaisin suomi24:seen itkemään.

    Romaniassa talous on niin päin persettä että töitä ei hevin löydy niillekään, joita työnantajat eivät syrji etnisyyden perusteella. Bulgariassa tilanne lienee vielä pahempi.
    Nykyisessä syö-ja-tule-syödyksi-taloudessa on aikamoista pilkunnussintaa eritellä mitkä ammatit ovat ”oikeaa työtä” ja mitkä ”parasiittisia”. Ihmiset hankkivat elantonsa miten parhaiten kykenevät, ja tässä suhteessa en edes moralisoi pikkurikollisuutta, joka ei todellakaan ole mikään itä-euroopan romanien myötä lisääntynyt ala (ainakin parikolme vuotta ennen kuin romanit saapuivat suomeen luin lehdestä, että suomessa varastetaan eniten kaupoista koko EU:ssa). Kerjääminen on kuitenkin ihan rehellistä hommaa, kenenkään ei ole pakko antaa kerjäläiselle jos on siihen liian pikkusieluinen, se ei vie yhdenkään ”suomalaisen työpaikan”, ja se mahdollistaa romanien toimeentulon vähintään 10 kertaa korkeammalla tuntipalkalla kuin mitä heillä olisi romaniassa (mikäli heille edes tarjottaisiin työtä) ilman, että ”veronmaksajien pusseista” menee penniäkään tukiaisiin. Sataman romanit ovat itse maksaneet käyttämästään sähköstä, ja ovat sanoneet olevansa valmiita maksamaan siitä jatkossakin, ja ainoa kaupungin elin joka on antanut heille rahaa oli eräs virkamies joka halusi lahjoa heidät lähtemään maasta. Romanit eivät tarvitse mitään kaupungin pakkosisätilamajoitusta, vaan heille kelpaa ”yhteiskunnalle” hyödytön joutomaa missä he voivat asua vankkureissaan, kunhan voivat jollain tavalla lämmittää niitä talvella (esim ostamalla kaupungilta sähköä). Itse olen sitä mieltä, että rahan periminen siitä, että vaan elää jossain paikassa on härskiä rahastusta, ja ymmärrän, ettei romaneja ole kiinnostaneet poliisin heille osoittamia turisti-asuntovaunualueita, joilla täytyy pulittaa 30€ per yö. Itse olen sitä mieltä myös, että suomi olisi kivempi paikka jos täkäläisillä viranomaisilla olisi vähemmän kontrollipakkomielteinen suhtautuminen ihmisten epäviralliseen oman majoituksensa järjestämiseen (”iik, slummeja ja pummeja, suomi mannereurooppalaistuu!!1!1”). Mutta minkäs sille voi kun kontrollipakkomielteisyys on sisäänrakennettu vallitsevaan poliittiseen järjestelmään.

    Täällä on ainakin yksi lehtiuutinen romanian romanien työllistymisestä, saattoi siellä olla useampikin mut en jaksa etsiä vaan inttääjät tehköön omat kotiläksynsä itse.

  • @kissakala: peukkua sille että jaksat vastata kopypaste-troolereille __b tehdään niin kuin ehdotat jos tuollainen jatkuu.

  • Teukka

    Hyvä artikkeli työtä tekevistä romaneista, kiitos. Olen yhä sitä mieltä että kerjäläisten majoittumista tänne ei pidä tukea, kyseessä ovat joko normaalit turistit tai sitten siirtolaiset, kummassakaan tapauksessa en näe syytä erityisjärjestelyihin. Ja lapset kouluun vanhempien vangitsemisen uhalla!

  • rot

    Teukka: Suomessa ei ole koulupakkoa suomalaisillekaan lapsille.

  • Tomi

    Jos arvon kirjoittaja ottaisi päänsä ylös kuopasta, hän huomaisi, että romanit ovat takapajuisella kulttuurillaan itse sulkeneet itsensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Suomessa moni romani käy töissä, mutta yhteistä heille lähes poikkeuksetta on se, että he ovat jättäneet oman ”kulttuurinsa” ja ovat tuohon ”kulttuuriin” kuuluvien halveksunnan kohteina. Jos ”kulttuurin” keskeiset asiat ovat se, että töissä käynti on häpeä, lapsi ei saa olla vanhempaansa fiksumpi eikä kulttuurin jäsen saa valita asuinpaikkaansa vapaasti sukujen keskinäisen vihanpidon ja siitä seuraavan verikoston uhkan takia, tuskin tarvitsee kysyä, miksi porukka on normaalin yhteiskunnan ulkopuolella ja köyhää.
    Lisäksi miten ihmeessä täällä hyysäämällä ja järjestäytyneen rikollisuuden tukemisella autetaan niitä kaikkein köyhimpiä, jolla ei ole edes varaa matkustaa.

  • @Tomi: sunkin tekstisi taitaa olla copypaste-osastoa, kun viittaat johonkin ”kirjoittajaan”. Kuten tuossa ensimmäiseksi mainitaan, teksti on Vapaa liikkuvuus -verkoston yhteistuotos eikä esim. tällä hedelmällä ole sen kanssa mitään tekemistä – vaikka allekirjoitankin jokaisen tekstin pointin.

    En usko, että olet viettänyt kovin paljon aikaa romaniantropologina. Ja joka tapauksessa niin kutsuttu kulttuuri syntyy aina aineellisista käytännöistä.

  • kissakala

    Tähän mm. Teukan jatkuvaan hokemaan ”erityisjärjestelyistä”, niin itse en kannata mitään ”erityisjärjestelyjä”, vaan sitä, että niin romanit kuin suomalaiset ja kaikki muutkin voisivat omaehtoisesti järjestää oman asumisensa ja elämänsä ilman, että joku muu perii rahaa pelkästä maapinta-alasta jos eivät itse käytä sitä mihinkään, ja ilman, että erinäiset viranomaiset käyvät jatkuvasti ahdistelemassa.

    Sitä myös, että sikäli kuin romanien kulttuurissa on jotain ongelmia, niin en tajua miten heidän passittaminen romaniaan auttaa. Sama pätee näihin toistuviin väitteisiin siitä, että kerjääminen on järjestäytyneen rikollisuuden pyörittämää bisnestä. Halutaan vaan niitä pois silmistä, jolloin ovat myös poissa mielestä.

    Kun suomi nyt ilmeisesti on näin ylikansoitettu tällaisilla Helvetin Kunnollisilla Kansalaisilla, niin ehkä osan heistä voisi passittaa Romaniaan oikeasti auttamaan siellä asuvia romaneja…

  • Tomi

    http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Euroopan+unionin+pit%C3%A4isi+kielt%C3%A4%C3%A4+kerj%C3%A4%C3%A4minen/1135267015132
    Luepas klementiini tämä fakta pääkirjoitus.
    Fakta on se, että yksikään Itä-Euroopan romani ei nouse pois köyhyydestä kerjäämällä.
    Se tapahtuu vain ja ainoastaan koulunkäynnillä ja työnteolla.
    Sen sijaan, että tuetaan Itä-Euroopan romanien nykyistä elinkeinoa (kerjäläisyyttä ja siihen liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta, mistä tuo linkittämäni kirjoitus kertoo), pitäisi esittää keinoja miten autetaan heitä irtaantumaan siitä heidän kotimaissaan.

    Suomen on hyvä vaikea työllistää Itä-Euroopan romaneita, koska näillä ei ole luku- eikä kirjoitustaitoa, eikä kielitaitoa edes englanniksi. Eikä juurikaan koulutusta.
    Miten sellainen voisi saada töitä?
    Samoin he eivät voi kouluttautua täällä, koska Suomella ei todellakaan ole resursseja tarjota koulutusta sellaisella kielellä, jota Itä-Euroopan romanit osaavat.

  • kissakala

    tomi:
    Sataman ja romaniprojektin piireissä löytyy ainakin tahtoa järjestää vapaaehtoisvoimin kielikoulutusta romaneille, aika ja energia vaan eivät ole kovin pitkälle riittäneet. Jos sydämesi näin kovasti palaa romanien puolesta, niin opettele esim. espanjaa, sillä pystyy kommunikoimaan ainakin niiden kanssa jotka ovat olleet espanjassa tekemässä kausitöitä, ja ryhdy itse opettamaan heille suomea ja englantia. Omalta kotisohvaltaan on aina helppo ratkaista kaikki maailman ongelmat, mutta todellisuudessa on turha odottaa, että ”joku muu” tai ”yhteiskunta” tekisi käytännön työn. Iljentävintä on se, että vaan heität paskaa niiden niskaan, jotka ainakin yrittävät tehdä jotain asioiden eteen itse.

  • rikka

    @Teukka: monet romanit varmasti mielellään laittaisivatkin lapsensa kouluun. Ongelma on se, että Suomessa kouluun pääseminen on ulkomaalaiselle kovan byrokratian takana. Ei romanilapsi voi noin vaan kävellä kouluun, pitää olla kirjoilla jossain kunnassa.

  • Tomi

    Kerjääminen elämäntapana vie romanit yhä syvemmälle kurjuuteen ja toivottomaan tulevaisuuteen. Hyvä tapa tukea romaniperheitä olisi koulutuksen tukeminen: köyhiä romaniperheitä tuettaisiin EU-rahoilla taloudellisesti sillä edellytyksellä, että he pitävät lapsensa koulussa. Brasiliassa tämäntapainen malli köyhien perheiden tukemisessa on tiettävästi toiminut. Mutta kilpistyykö tämä asenteisiin eli arvostetaanko romanikulttuurissa koulutusta tienä parempaan tulevaisuuteen?
    Kuule kissakala. Suomessa ei ole resursseja romanien koulutukseen. On sen verran iso prosessori opettaa noille suomea ja englantia.
    Itse voisin kyllä auttaa romaneita kouluttautumaan kotimaissa, mutta se pitää tapahtua heidän kotimaissaan, siellä se on halvinta. Eli tukemalla sellaisia järjestöjä, jotka auttavat heidän koulunkäynnissä heidän kotimaissaan.
    He osaavat romanikieltä ja Romaniasta ja Bulgariasta. löytyy kyllä opettajia heidän kouluttamiseen, kunhan romanien ja Romanian ja Bulgarian valtion asenne saadaan kuntoon.
    Sosiaalikeskus Satama voisi mennä Romaniaan ja vaatia siellä romanien oloja kuntoon.

  • Tomi

    Jos kerran Sosiaalikeskus Satama ja muut aktivistit haluavat auttaa Itä-Euroopan romaneita Suomessa, niin miksei se voi ottaa heitä koteihinsa ja majoittaa siellä omalla kustannuksellaan. Se olisi aitoa humaanisuutta ilman veronmaksajien rahoja. Sieltä löytyy puhdas vesi, sähkö ja pysyvä asuinpaikka.
    Toki romani voi halutessaan maksaa tuosta majoituksessa. Miksi ihmeessä pitää vaatia majoitusta verovaroille turisteille?
    Eivät muutkaan turistit saa majoitusta verovaroilla. Miksi romanit olisivat jotenkin erityisasemassa?
    Heillä on varaa matkustaa tänne, joten ovat taatusti rikkaampia kuin romaniaan jäävät äärimmäisen köyhät.

  • @Tomi: monet aktivistit ja ei-aktivistit tekevät jo sitä, mitä ehdotat. Voit toki liittyä heihin ja auttaa itsekin.

    Verovaroista: ensinnäkään romanit eivät vaadi mitään ilmaista karkkilaaria, vaan ainoastaan sitä, että heidät jätettäisiin rauhaan. Toiseksi on ihan yleinen käytäntö että yhteiskunnassa autetaan yhteisillä verorahoilla huonoimmassa asemassa olevia, koska myös ne rakenteet, joiden vuoksi nämä ihmiset ovat päätyneet huonoon asemaan, ovat yhdessä tuotettuja.

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>