Hirviöiden aika on täällä

Hedelmien vieraskynäsarjassa Penseä Numadi kirjoittaa vastakkainasetteluiden hyödyllisyydestä.


“Vastakkainasettelujen aika on ohi”, väitettiin oikeistolaisen Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjassa vuonna 2006. Niinistö hävisi vaalit.

“Vastakkainasettelujen aika ei ole ohi”, väitettiin vasemmistolaisen Dan Koivulaakson eduskuntavaalikampanjassa tänä vuonna. Koivulaaksosta ei tullut edustajaa, ja vasemmisto hävisi vaalit.

Kumpi oli oikeassa?


Vastakkainasettelu edellyttää
aina jonkin, joka asetetaan jotakin toista vastaan. Vastakkainasetteluissa on jotakin pysähtynyttä. Tulee mieleen kuva kahdesta armeijasta, jotka seisovat taistelukentän laidalla toisiaan vastassa.

Tai vasemmiston ja oikeiston välisestä asetelmasta, jossa oikeisto sanoo, että vähemmän rahaa köyhille, ja vasemmisto sanoo, että enemmän rahaa köyhille. Köydenvetoa, jossa unohdetaan köyden ulkopuolinen maailma.

Entäpä jos prekaari ihminen ei halua olla joko-tai?


Niinistön sloganin
idea oli, että työn ja pääoman etu on nyt yksi ja sama asia. Ei varmasti ole: osakeyhtiöt tekevät voittoa vähentämällä työntekijöitä ja ulkoistamalla tuotantoa siirtolaisia ja kolmatta maailma riistäville alihankkijoille.

Koivulaakson sloganin idea oli, että työläisten etu on eri asia kuin pääoman etu. Vaikka tämä pitäisi paikkaansa, niin mistä päin Suomea muka tänä päivänä löytyy puhdas työläinen? Pankkien, osakkeiden ja eläkesäästöjen kautta olemme kaikki osittain kapitalisteja.

Niinistö ja Koivulaakso olivat siis molemmat väärässä (ja oikeassa). Nykyihmisen elämä yksinkertaisesti ei asetu yhdellekään kaksinapaiselle akselille.


Vasemmistolaisten tai
oikeistolaisten sijaan me prekaarit olemme sekasikiöitä – hirviöitä, jos meitä katsotaan poliitikkojen ja yhteiskuntatieteilijöiden silmin. Koostumme erimittaisista elämänvaiheista, rikkinäisistä ihmissuhteista, ristiriitaisista arvoista ja eri suuntiin vetävistä haluista.

Emme vastaa oikeiston emmekä vasemmiston ihannekuvia. Kaipaamme Monty Pythonin sanoin “jotakin täysin muuta”. Jotakin hirviömäistä.

Hirviöitä edustamaan sopivat luonnollisesti perussuomalaiset teuvohakkaraisineen ja halla-ahoineen. Persut ovat yhtä aikaa hyviä, pahoja ja rumia, niin kuin me.

Ehkäpä tulee vielä vaihe, jossa olemme liian hirviömäisiä myös perussuomalaisille.

Silloin poliitikoilla on todellinen ongelma.

Penseä Numadi

2 comments to Hirviöiden aika on täällä

  • mistä päin Suomea muka tänä päivänä löytyy puhdas työläinen? Pankkien, osakkeiden ja eläkesäästöjen kautta olemme kaikki osittain kapitalisteja.

    Kirjoittaja taitaa ajatella, että jostain on joskus löytynyt joku puhdas työläinen, jota ei enää ”tänä päivänä” ole. Tai, että ”nykyihmisen” elämä ei asetu kaksinapaiselle akselille, mutta ennen ilmeisesti asettui?

    Jos jonain osaperusteluna tarjotaan yllä lainatun jälkimmäistä lausetta, niin kyseessä on vanha juttu, jota mm. Eduard Bernstein käytti jo 1890-luvulla. Bernstein viittasi tuolloin osakeyhtiöiden pienosakkaiden määrän kasvuun, ja sanoi mm.:

    ”Spiers & Pond’in tavaramyymälässä Lontoossa, jolla on 26:n miljoonan osakepääoma ja jota aina nykyaikoina mainitaan esimerkkinä pääoman keskittymisestä, on 4,650 osakasta, joista ainoastaan 550 omistaa osakkeita enemmän kuin 10 000 markan arvosta. [..] [K]aikissa tapauksissa osakkaiden luku ja heidän osuuksiensa keskimääräinen arvo nopeasti lisääntyvät. Englannissa on yhteensä enemmän kuin miljona osakkeenomistajia”. (s. 71.)

    ”On siis kokonaan väärin otaksua, että nykyinen kehitys osottaa omistajaluokkien luvun suhteellista tai ehdotonta vähenemistä. Omistajaluokka lisääntyy ei ’enemmän tai vähemmän’ vaan aivan yksinkertaisesti enemmän, s. o. sekä ehdottomasti että suhteellisesti.”
    (Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät, julkaistu suomeksi 1910, s. 74.)

    Haluttiinko tällä kenties todistaa jotain siihen tyyliin, että olot ovat muuttuneet, nyt tarvitaan jotain ihan uusia juttuja?

    Jos halutaan sanoa jotain ”tämän päivän” työläisten (jotka ennen olivat ”puhtaita”) oletetusta kapitalistisoitumisesta tms., niin pitäisi katsoa, kuinka paljon työväenluokalla on korko- ja pääomatuloja ja kuinka paljon korkomenoja. Sen lisäksi että pienosakkaat eivät käytännössä käytä mitään valtaa yhtiökokouksissa, veikkaan että tulot heidän osakkeistaan, säästötileistään, rahastoistaan ym. kalpenevat sen rinnalla, mitä työväenluokka maksaa niille oikeille kapitalisteille opinto- ja asuntovelkojen sekä kulutusluottojen korkoina.. ja tämä sen lisäksi, mitä heiltä viedään lisäarvona.

  • Tuo Danin käyttämä lause oli muuten Jussi Saramollakin käytössä jo 2007 eduskuntavaaleissa.

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>