10 syytä perustulon puolesta

Helmikuun alusta on voinut allekirjoittaa kansalaisaloitteen perustulon puolesta. Aloitteella on hyvä mahdollisuus saada tarvittavat 50 000 nimeä kasaan elokuuhun mennessä ja mennä eduskunnan käsittelyyn.

Miksi kannattaa perustuloa? Siihen on ainakin kymmenen syytä.

1. Perustulo lisää ihmisten itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Perustulo tukee ihmisten itsenäisyyttä päättää itse omista kyvyistään ja niiden käytöstä. Se helpottaa kaikkia niitä, joiden on pakko tehdä työtä pysyäkseen elossa – toisin sanoen sitä ylivoimaista ihmisten enemmistöä, joka ei voi elää sijoitustuotoilla. Perustulo antaa liikkumatilaa suhteessa työnostajiin, sosiaalivirkailijoihin, vuokranantajiin, opintotukilautakuntiin, vanhempiin ja muihin ihmisiä toimeentulolla kontrolloiviin tahoihin. Perustulo poistaa ihmisten nöyryyttämistä, kontrollointia ja holhoamista.

2. Perustulo vähentää köyhyyttä. Namibiassa vuonna 2008 aloitettu perustulokokeilu vähensi köyhyyttä ja lasten aliravitsemusta, laski rikollisuutta 60 prosentilla ja pudotti koulun keskeyttäneiden määrää kolmanneksella. Vaikka Suomessa on hyvin vähän Namibian kaltaista absoluuttista köyhyyttä, perustulo parantaa silti taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

3. Perustulo vastaa työelämän muuttunutta luonnetta paremmin kuin nykyinen sosiaaliturva. Työ on yhä enemmän pätkätyötä, silpputyötä ja itsensä työllistämistä. Palkkatyön ulkopuolella elää historiallisen suuri määrä ihmisiä. Nykyinen sosiaaliturvamalli on kankea eikä sovi tilanteeseen, jossa työntekijä saattaa joutua pallottelemaan epävarmoja työpätkiä, satunnaisia toimeksiantoja ja yllättäviä työttömyys- ja tulottomuusjaksoja. Perustulo helpottaa tällaista elämää ja poistaa siitä pahimman byrokratian ja epätietoisuuden.

4. Perustulo vastaa ajankäytön muuttunutta luonnetta. Työn ja vapaa-ajan välinen raja ei ole enää yhtä selkeä kuin aikaisemmin. Arvonluonnin edellytyksiä tuotetaan yhä useammin palkkatyösuhteen ja -ajan ulkopuolella esimerkiksi netissä (Wikipedian kaltaiset yhteisprojektit, vertaisverkot, sosiaalinen media). Perustulo toimii korvauksena tällaisesta työstä, josta ei nykyään makseta mitään. On arvioitu, että esimerkiksi kotitöiden huomioiminen kasvattaisi bruttokansantuotetta vuosittain 40 prosenttia.

5. Perustulo tukee pakollista itsensä kehittämistä. Työntekijöiltä vaaditaan elinikäistä oppimista ja itsensä kouluttamista, mistä ei makseta palkkaa. Eikö elinikäistä oppimista pitäisi seurata elinikäinen opintoraha?

6. Perustulo parantaa itsensä työllistäjien, silpputyöläisten ja pätkätyöläisten asemaa. Sen lisäksi, että perustulo toimii kätevänä sosiaaliturvana epävarmassa asemassa oleville työntekijöille, se toimii myös henkilökohtaisena lakkokassana, jonka varassa esimerkiksi freelancerit pystyvät kieltäytymään kaikkein huonoimmin palkatuista toimeksiannoista ja pakottamaan työnostajat nostamaan palkkioita.

7. Perustulo lisää mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja uusien tuotantotapojen kokeiluun. Perustulo helpottaa riskinottoa ja tukee uudenlaisten toimintatapojen, elämänmuotojen ja tuotantotapojen kokeilua. Perustulo toimii eräänlaisena jatkuvana starttirahana, joka vapauttaa ihmisten energiaa omaehtoiseen tekemiseen ja kokeilemiseen.

8. Perustulo vähentää työttömyyttä. Lyhytaikaista työtä ja pieniä toimeksiantoja on helpompi ottaa vastaa, kun ei joudu säätämään hankalan sosiaaliturvan kanssa ja tietää, että työtuloja ei vähennetä perustulosta. Lisäksi perustulon tukema lisääntynyt yrittäminen työllistää ihmisiä.

9. Perustulo selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää. Nykyään Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat oikeutettuja esimerkiksi toimeentulotukeen mutta eivät osaa tai uskalla hakea sitä. Syynä on usein voimattomuuden kokemus mielivaltaiselta tuntuvan virastojärjestelmän sokkeloissa ja pelko häpeällisestä leimautumisesta. Perustulo poistaa sekä taistelun byrokratian kanssa (koska perustulo maksetaan ilman ehtoja) että häpeän leiman (koska perustulo maksetaan kaikille).

10. Perustulo tukee talouskasvua / mahdollistaa talouskasvuun perustuvan järjestelmän purkamisen. Sekä vasemmalla että oikealla on ehdotettu, että perustulo tukee talouskasvua lisäämällä innovaatioita ja yrittämistä. Toisaalta on ehdotettu, että perustulo mahdollistaa työajan jakamisen ja sitä kautta kokonaistyömäärän vähentämisen, millä voidaan tukea ympäristöä tuhoavan talouskasvun leikkaamista ja purkamista.


Koska perustuloa
kannatetaan joka puolella parlamentaarista kenttää, osa syistä saattaa olla keskenään ristiriidassa. Tämäkin on osoitus siitä, miten uusi ja politiikkaa ovelasti leikkaava idea perustulo on. Kukaan ei voi täysin omia sitä itselleen, vaikka siitä esiintyy autonomistisia, vasemmistolaisia, libertaarisia ja kokoomuslaisia versioita. Sen sijaan perustulon päävastustaja on helppo nimetä: demarit, erityisesti demarit ammattiliitoissa.

Perustulon näkökulmasta ammattiliitot ovat nykyajan työläisten pahimpia vihollisia. Liitot pönöttävät tulppana perustulon tiellä.

Joko liitot on tuhottava tai sitten niiden täytyy hyväksyä perustulo.


Tuskin kukaan
uskoo, että yksin tällä kansalaisaloitteella vielä saadaan perustulo Suomeen. Kuitenkin mitä enemmän asialla on allekirjoittajia ja julkisuutta, sitä enemmän poliitikot tuntevat painetta reagoida perustuloon ja sitä helpompi on ottaa pieniä askelia perustulojärjestelmän suuntaan.

Edellinen suuri perustulovääntö käytiin Suomessa 1980-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Esimerkiksi vuoden 1987 vaaleissa kokoomus, keskusta ja SDKL kannattivat perustuloa. Keskustelu tyssäsi lamaan ja ankaraa leikkauspolitiikkaa ajavien poliitikkojen moralistisiin silppureihin.

Vuonna 2006 uudet työväenliikkeet toivat perustulon voimakkaasti uudelleen keskusteluun. Moni kauhisteli, että ei kai perustuloa kovilla puheilla ja mielenosoituksilla edistetä. Kyllä vaan edistettiin: vihreät esittelivät oman perustulomallinsa 2007 ja 2009, opiskelijajärjestöissä ja poliittisissa nuorisojärjestöissä heräsi kiinnostus perustuloon, aiheesta järjestettiin jatkuvasti seminaareja, monet yhteiskunnalliset liikkeet pitivät vaatimusta esillä ja vasemmistoliitto julkaisi oman mallinsa 2011. Vuosi 2012 oli jonkinlainen läpimurto, kun perustulosta kiisteltiin julkisesti lehtijuttujen ja kirjojen lisäksi niin kokoomuksen sisällä kuin vasemmiston ja ay-liikkeen välilläkin. Nykyään perustulon kannattajia löytyy jokaisesta puolueesta.

Mitä perustulon todellinen läpimeno vaatii keskustelun lisäksi? Johanna Perkiö kirjoittaa Peruste-lehden artikkelissaan, että hyvinvointivaltion idean läpimurtoon vaikutti 1960-luvulla ainakin kolme seikkaa:

  1. laajasti ihmisiä mobilisoinut kansanliike
  2. poliittisen voimatasapainon muutos (vasemmistoenemmistö eduskunnassa ensimmäistä kertaa 1958)
  3. päättäjiin retorisesti vetoava asiantuntijanäkemys, erityisesti Pekka Kuusen kirja 60-luvun sosiaalipolitiikka.

Ei ollut siis mitään yhtä tiettyä asiaa, joka olisi tuottanut hyvinvointivaltio-projektin. Liikkeitä, voimasuhteiden muutoksia ja asiantuntijaretoriikkaa tarvitaan perustulonkin taakse.

Luettavaa perustulosta

Perustulokampanjan avajaistilaisuus videolla

Opiskelijoiden kokoama perustulo-FAQ

7 comments to 10 syytä perustulon puolesta

  • Millään tonni käteen kaikille ilman vastinetta -kampanjoinnilla perustuloa ei ainakaan saada toteutettua eikä siinä olisi mitään järkeäkään.

  • S.P.K.

    ”Perustulon näkökulmasta ammattiliitot ovat nykyajan työläisten pahimpia vihollisia. Liitot pönöttävät tulppana perustulon tiellä. Joko liitot on tuhottava tai sitten niiden täytyy hyväksyä perustulo.”

    http://memegenerator.net/instance/35920187

  • Jos nyt unohdetaan perustulo, niin tässä ihan pari esimerkkiä siitä, miten liitot välillä tekevät parhaansa alistaakseen freelancereita ja nuoria:

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2937768/eezy-syyttaa-sak-hyokanneen-osuuskuntien-kimppuun

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2937421/kun-tyo-ei-kannata

    http://saloniemi.wordpress.com/2012/11/04/kaikki-maailman-tyolaiset-haistakaa-vittu/

    Suomen ammattiliitot pystyvät käytännössä nykyään vain hidastamaan saavutettujen etujen murenemista samalla kun ne torppaavat kaikkein tärkeimpien muutosten edistämisen.

  • S.P.K.

    ”Se universalismin ja yhteisvastuun eetos, se työväestön solidaarisuus on nyt sitten virallisesti haudattu.”

    Näin näyttää tosiaan olevan. En puolustele ammattiliittojen johdon typeriä linjauksia, mutta siinä vaiheessa kun vasemmisto ryhtyy avoimesti esittämään ammattiliittojen tuhoamista siksi ettei oma lempiprojekti saa kannatusta, ollaan kyllä niin syvällä suossa että siitä ei enää noustakaan. Ikinä.

  • Jep, kyllä minäkin kannatan enemmän sitä, että liitot heräävät työn ja elämän muutokseen. Jos ne eivät herää, niin sitten kyllä aika hoitaa niiden tuhoamisen ihan itsestään, kun erityisesti korkeasti koulutetut ihmiset alkavat vieroksua ja vihata liittoja.

    Tällainen yleiskehityskäyrä löytyy vuodelta 2005, googlettakoon joku uudemman:

    http://www.palkkatyolainen.fi/pt2005/pt0508/p051004-l1.html

  • Santeri Satama

    Joo, perusmallin ay-liitot ovat liittoutuneet mukaan globaaliin pyramidihuijaukseen, mikä on myös niitten oma organisatorinen muoto (keskitetty pyramidimuotoinen hierarkia ;)). Mutta asiasta tärkeämpään, perustulosta/kansalaispalkasta vänkääminen pysyy vähän toispuolisena niin kauan kuin ollaan miettimättä mistä ja miten se raha syntyy ja tulee millä ne maksettaisiin. Eli pankkien harvainvallasta. Prosessit prosesseina juu, mutta kokonaiskuvaa unohtamatta: rahatalouteen ei mitään järkee ja tasapainoo saada, ellei todellinen rahatalousdemokratia toteudu, mikä tarkoittaisi että pankkivelkaorjuuden sijasta raha luotaisiin perustulona/kansalaispalkkana. Ja markkinatalous tarkoittaisi että rahan ostovoima määrittyisi varsin vapaasti markkinoilla. Ja eri raha/kansalaispalkkajärjestelmien välinen kilpailu olisi tuolloin enimmäkseen haitallista, joten globalisaatio konkretisoituisi globaaliksi samapalkkaisuudeksi ja maailmanvaluutaksi. Dat’s what we call socialism, tavaritch! 😉 Ja kommunismi-anarkia ois sitten paikallisen rahattoman lahjatalouden dialektiikkaa globaalin sosialistisen kansalaispalkka ja -pankkivaltion kaaaaaaa… tms.

  • Ristolin

    Jyrkkä ei kansalaispalkalle!
    Perustelut:
    Suomeen ehdotetut perustulomallit lähtevät siitä, ettei perustulo voi olla niin suuri, että sillä yksinään tulisi toimeen pitkää aikaa, ja siksi näitä malleja on kutsuttu osittaisiksi perustulomalleiksi.
    Näiden mallien ongelmana on, että niissä perustulon päälle tarvitaan edelleen tarveharkintaista sosiaaliturvaa, jolloin järjestelmä ei ole yhtä yksinkertainen kuin täydelliset perustulomallit = kommunistiset mallit ,jossa valtio maksaa palkan ja asumisen työtä vastaan.
    Lempinimi Tälle mallille PITÄISI olla oikeasti : KOKA eli Kommunismi Kapitalismi malli.
    Jan Otto Anderssonin teksteissä kansalaispalkka on perustulon kaltainen tuki, mutta se maksetaan vain, jos kansalainen tekee hyödyllistä työtä. -> Siirrytään takaisin Kommunismin pariin –>Tämän ajatuksen takana on:
    – Yritykset maksattaa palkan valtion ja veron maksajien piikkiin ja yritykset käärii voitot.

    Tässä koko perustulo tiivistettynä.

    Joka tapauksessa Perustulo ei poistaisi muita tuen muotoja , tästä huolimatta ihminen joutuisi hakemaan lisätukea .

    Ei tämä selkeytä yhtään sosiaalitukia.

    Nykyinen systeemi on vallan mainio ja hyvä ja kyllä sillä pärjää kun elää hyvin tarkasti.

    Yllä mainittu on totta JA TEITÄ IHMISET HUIJATAAN NYT 6-0 PERUSTULOLLA.

    Totta kai politiikot ja yrittäjät teille markkinoi tätä ,jotta saavat yhteiskunnan ja verovaroin kustannettua ilmaista työvoimaa , pätkä ja satunnaisiin töihin , ottamatta palkka vastuuta lainkaan tai hyvin vähän.

    Tämä ei edistä kunnon palkan maksua vaan antaa näille juuri mahdollisuuden laskea palkka kustannuksia Valtion piikkiin ja veronmaksajien piikkiin yli puoleen nykyisestä , perustellen olemassa olevaa perustuloa ”pohjapalkkana” .

    Herätkää kiitos ajoissa!

    Tässä linkki asiaan:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo#Perustulon_k.C3.A4sitteet

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>