Onko kaikki mennyt parempaan?

Lehtien lukeminen ahdistaa, koska lehdissä haastatellaan nuorena menestyneitä ihmisiä, jotka vaikuttavat yksin kaiken saavuttaneilta huippuyksilöiltä. Miksen minä tunne tuollaisia ihmisiä? Tai, no, tunnenhan. Miksen ole sellainen? Olenkohan syrjäytynyt?

Tai sitten median täyttävät asiantuntijat, jotka kertovat, kuinka kaikki tuloeroista ja syrjäytymisestä ilmakehän lämpötilaan on menossa päin helvettiä.

Tällaista taustaa vasten satunnaisia edistyksen ihanuutta hehkuttavia juttuja ei voi pitää muuna kuin vittuiluna.


Jos kuitenkin
annettaisiin edistykselle mahdollisuus. Miksi pitää väkisin kiinni pessimismistä ja tuhon maalailusta? Ehkä Kuukausiliitteen superpositiivinen artikkeli on oikeassa ja elämä nyky-Suomessa on fantastista 80-lukuun verrattuna, puhumattakaan 50-luvusta tai 20-luvusta. En hyödy mitään siitä, että hakemalla haen vastakkaisia tilastoja ja esimerkkejä, eikä hyödy kukaan muukaan.

Jos edistys on edistynyt, niin kaikki voittavat.

Jokin silti tökkii väitteessä, jonka mukaan ”asiat” ovat nykyään paremmin. Menneisyys vaikuttaa aina joko selvästi huonommalta (edistystarina) tai paremmalta (nostalgia). Varmaa on, että ikinä emme koe menneisyyttä samanlaisena kuin nykyisyyttä eli tilanteena, jossa on sekä ongelmia että hyviä puolia ja jossa pitää vaan yrittää selviytyä – ja jossa suuri osa ihmisistä onnistuu lopulta elämään tavalla tai toisella mielekästä elämää.

Osa Malmbergin jutun väitteistä on kiistattomia. Elämä Suomessa todella on monilta osin parempaa kuin pari vuosikymmentä sitten:

  • henkirikoksia tehdään vähemmän, osittain väestön ikärakenteen vanhentumisen takia
  • itsemurhien määrä on laskenut jyrkästi
  • liikennekuolemia on vähemmän
  • imeväiskuolleisuus on jatkanut laskuaan ja eliniänodote on jatkanut kasvuaan
  • elämäntapojen monimuotoisuus ja niin sanottu suvaitsevaisuus on lisääntynyt: rasismi on vähentynyt tai ainakin se nähdään ongelmana, homous ei ole tabu, sukupuolten välillä ei nähdä yhtä suurta kuilua ja sukupuoliroolit ovat muutenkin avautuneet samoin kuin seksuaalisuuden ajattelu, kotityöt jakautuvat tasaisemmin, asepalveluksen rooli on murentunut, väestö ei ole enää yhtä homogeeninen
  • valinnanvaraa on enemmän kaikessa: viihteessä, ruoassa, elämäntavoissa jne.
  • asuinolosuhteet ovat paremmat: tilaa on enemmän ja varustelutaso on korkeampi, esimerkiksi lähes kaikilla on suihku
  • köyhilläkin on kännykät ja usein mikro ja tv
  • terveydenhuolto on kehittynyt, vaikka hoitoon pääsy onkin hankalampaa
  • Suomen luonto on keskimäärin puhtaammassa kunnossa vesistöjä ja ilmanlaatua myöten.

Toisaalta artikkelin mukaan 80-luvulla jotkin asiat olivat paremmin:

  • vallitsi käytännössä täystyöllisyys, prekariaatista ja silpputöistä ei puhuttu ja työpaikan vaihto oli helppoa
  • ihmisillä ei ollut yhtä jatkuva ja levoton kiire
  • vallitsi yleinen optimismi, nousukausi ja tulevaisuudenusko
  • Evan seurantatutkimuksen mukaan vuonna 1984 seitsemän suomalaista kymmenestä piti suomalaisuuttaan onnena ja etuoikeutena, mitä lukua ei ole saavutettu sen jälkeen.

Kuukausiliitteen artikkeli jättää luonnollisesti käsittelemättä monia asioita, jotka nykyään ovat huonommin:

Mikä on lopputulos? Kuka voi laskea jääkö saldo plussalle? Ei kukaan. Johtopäätös on mielivaltainen ja perustuu fiilistelyyn, niin kuin journalismi yleensä. Voidaan väittää molemmin päin.


On hyödytöntä
kiistellä yhteiskunnan muutosten kokonaissaldosta. Tärkeämpää on tarkastella sitä, minkälaisiin siirtymiin muutokset liittyvät.

Esimerkiksi Suomen luonto on kyllä puhtaampi kuin 30 vuotta sitten, mutta samaan aikaan suomalaiset kuluttavat yhä enemmän luonnonvaroja ja saastuttavat kolmatta maailmaa elektroniikka- ja kaivosteollisuuden välityksellä. Ympäristötuhoja on siirretty muualle. Kun Suomi puhdistuu, Kiina saastuu. Näitä kehityskulkuja ei vain mainita samassa yhteydessä, aivan kuten ilmastonmuutosta tarkastellaan usein vain oman maanosan näkökulmasta. Jos Suomen tai Pohjois-Euroopan tilanne on parantunut, se ei kerro mitään yleisestä kehityksestä. Kaikki eivät välttämättä voita, jos jonkin tietyn alueen kehitys paranee.

Terveyden suhteen on tapahtunut monitulkintaisia siirtymiä. Huostaanottoja tehdään enemmän, nuorten psykiatrinen laitoshoito on lisääntynyt ja koko väestön tasolla psyykenlääkkeiden käyttö on räjähtänyt (sama lähde pdf:nä, s. 315). Tätä voi tulkita synkästi (hoidoille ja lääkkeille on yhä enemmän tarvetta, ihmisillä menee siis huonommin) tai optimistisesti (mielen ongelmat tunnistetaan entistä tarkemmin, ihmiset siis saavat sopivaa hoitoa aikaisempaa paremmin). Meneekö ihmisillä paremmin vai huonommin, jos itsemurhia tehdään vähemmän mutta masennuslääkkeitä ja psykiatrisia palveluja käytetään massiivisesti enemmän?


Edistyksen käsitteellä
voi tehdä mitä tahansa. Kaikki riippuu valituista osoittimista ja mittakaavasta. Onko maailma nykyään väkivaltaisempi vai rauhallisempi? Riippuu siitä, mitä ”nykyään” ja ”maailma” tarkoittavat. Eurooppa on nyt rauhanomaisempi alue kuin sata vuotta sitten. Toisaalta jos mittakaavaa suurennetaan maailman ja sen historian tasolle, 1900-luvulla tapettiin ja kidutettiin suurempi määrä ihmisiä kuin millään muulla vuosisadalla. Kaikki tätä tekstiä julkaisuhetkellä lukevat ovat todennäköisesti syntyneet ihmiskunnan verisimmän vuosisadan aikana. Edistystä?

Jos verrataan 2010-lukua 1910-lukuun, niin totta kai on tapahtunut edistystä sotimisen suhteen. Toisaalta 1910-luvulla ylivoimaisesti suurin osa sodassa kuolleista ihmisistä oli sotilaita, nyt taas sodista kärsivät ylivoimaisesti eniten siviilit. Konflikteista johtuva pakolaisuuskin on lisääntynyt. Edistystä?

Ydinsodan mahdollisuus ei ole hävinnyt mihinkään, tuloerot kasvavat ja ilmastonmuutos on noussut planeetan elämän toiseksi pahimmaksi uhkaksi. Edistystä?

Samaan aikaan ihmisten elämä on luultavasti vähemmän ankeaa, koulutetumpaa, jokseenkin turvallisempaa ja kestää keskimäärin pitempään. Huononnusta?

Nämä voidaan kääntää miten päin tahansa, kunhan valitaan käsitteet, mittakaavat ja osoittimet. Siksi yleinen puhe edistyksestä tai maailmanlopusta on sekavaa.

Universaalia edistystä ei ole eikä maailmanloppua tule.

16 comments to Onko kaikki mennyt parempaan?

  • Antti S.

    Eipäs hätäillä. 2010-luku ei ole vielä lopussa, ja ei se 1. maailmansotakaan ollut vielä 1913 alkanut. On tässä vielä aikaa sotia. Jos vaikka Pohjois-Korean tai Taiwanin tilanne yllättäen räjähtää ja jenkit päättää mennä mukaan, niin voi käydä hassusti…

  • sigs

    Universaalia edistystä ON ja maailmanloppu TULEE. Nämä eivät ole mielipideasioita, eikä niissä ole mitään ambivalentin subjektiivista ehkä-jahka-jossittelua.

    Maailma muuttuu – parempaan tai huonompaan, se on mielipideasia – ja sitä on edistys. On sanataiteilua, jos määrittelee edistyksen vain niiksi ”hyviksi” asioiksi. Kaiken voi nähdä kahdelta puolelta:

    + luonnonvarojen kokonaiskulutus kertoo materiaalisesta elintasosta, kuten myös liikalihavuus. Pitää näistä lieveilmiöistä eli ei, ne ovat seurausta sopeutumattomuudestamme yltäkylläisyyteen; yltäkylläisyys ei välttämättä johda ylipainoon tai kerskakulutukseen. Vika on meissä. Yltäkylläisyys on silti eittämättä se, mihin 80-luvulla, tai 10-luvulla, tai vieläkin pyritään. Mitä yltäkylläisemmin voimme, sen pidemmällä olemme juuri tuossa pyrkimyksessä. On sanakikkailua olla kutsumatta myös näitä lieveilmiöitä edistykseksi. Enimmäkseen yltäkylläisyys on varmasti useimpien mielestä ”hyvä” asia.

    + psyykelääkeiden käyttö ja yleinen hyvinvointivaltion alasajo, tuloerojen kasvu ja taloudellinen eriarvoisuus – eivätkö jo näiden asioiden nostaminen suurimmiksi möröiksi kerro, miten uskomattoman hyvin meillä asiat ovat? Pahinta on, ettei kaikilla ole yhtä paljon. Kaikilla kuitenkin on! Moniko suomalainen kerjää, koska ruokaa yksinkertaisesti ei ole? Tekisi ehkä hyvää asua vuosi tai pari Intiassa tai Afrikassa katsomassa, mitä todelliset ongelmat ovat. Oppisi arvostamaan sitä, mitä meillä on.

    + sodissa kärsivät pari sataa vuotta sitten niin siviilit kuin sotilaat. Sotilaan tilanne oli jo silloin parempi – ainakin jos pääsi taistelemaan. Vain murto-osa kaatui taisteluissa, enimmät veivät taudit, nälkä ja helposti hoidettavat haavat.

    Ilmastonmuutos ei uhkaa planeetan elämää. Ihmiset ehkä kuolevat, ydinsodalla tai muuten, mutta elämä ei katoa mihinkään. Mutta sitten taas, eivät ihmiset tähänkään asti ole kuolleet, vaikka hyvää yritystä on ollut.

    Olen aivan ehdottomasti kehitysuskovainen, mutta toisin kuin jumaluskovaiset, uskon vain siihen mitä näen ja luen. Ja se kaikki lupaa hyvää. Tulevaisuutta ei tiedä kukaan, mutta vain uskomalla parempaan tulevaisuuteen siitä tulee tehneeksi paremman. Kehitysusko on positiivinen voima, ja niinä aikoina, kun se on vallalla (1900-luvun alku esimerkiksi) myös kulttuuri, tiede ja talous kukoistavat.

  • Antti S.

    @sigs

    ”Universaalia edistystä ON ja maailmanloppu TULEE.”

    Onko maailmanloppukin sitten universaalia edistystä?
    (Oletan, että ihmisestä riippumaton maailmanloppu on todennäköisesti aika kaukainen asia.)

    ”Enimmäkseen yltäkylläisyys on varmasti useimpien mielestä ”hyvä” asia.”

    Sinänsä kyllä, mutta on toki tarkasteltava, miten tämä yltäkylläisyys on saavutettu ja onko se kestävällä pohjalla. Vastaus on, että ei ole, koska yltäkylläisyytemme eräs korvaamaton tukipilari on fossiilipolttoaineiden tarjoama energiapaukku, joka ennen pitkää ehtyy.

    ”+ psyykelääkeiden käyttö ja yleinen hyvinvointivaltion alasajo, tuloerojen kasvu ja taloudellinen eriarvoisuus – eivätkö jo näiden asioiden nostaminen suurimmiksi möröiksi kerro, miten uskomattoman hyvin meillä asiat ovat? Pahinta on, ettei kaikilla ole yhtä paljon. Kaikilla kuitenkin on! Moniko suomalainen kerjää, koska ruokaa yksinkertaisesti ei ole?”

    Yltäkylläisyys ja hyvinvointi ovat eri asioita. Lisäksi nämä voivat jakautua epätasaisesti yhteiskunnan sisällä, kuten itsekin myönnät. Hyvinvoinnin kannalta olennaista eivät ole materiaaliset indikaattorit vaan se, miltä ihmisistä tuntuu: näyttäisi siltä, että suuresta osasta ihmisiä voi tuntua aika paskalta, vaikka yhteiskunta olisi Intiaan tai Afrikkaan verrattuna hyvinkin yltäkylläinen. Tämä johtunee osittain niistä alati pahenevista epäkohdista, jotka klementiini tekstissään mainitsee, ja osittain siitä, että yhteiskunnallinen epätasa-arvo jo sinänsä on omiaan luomaan pahoinvointia. Tästä on laadukasta tutkimusta olemassa, muun muuassa tämä kirja: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Spirit_Level:_Why_More_Equal_Societies_Almost_Always_Do_Better

    ”Tekisi ehkä hyvää asua vuosi tai pari Intiassa tai Afrikassa katsomassa, mitä todelliset ongelmat ovat. Oppisi arvostamaan sitä, mitä meillä on.”

    Ihmiset meillä täällä voivat niin yltäkylläisesti Intiaan ja Afrikkaan verrattuna aika pitkälti siitä syystä, fossiilipolttoaineiden lisäksi, että se yltäkylläisyys on vähemmän yltäkylläisten ihmisten selkänahasta irti revittyä. Tätäkö pitää sinun mielestäsi arvostaa? Jos globalisaation mekanismit, toimijat ja vaikutukset ovat sinulle epäselviä, lukemistoa on runsaasti tarjolla. Suosittelen esimerkiksi Naomi Kleinin No Logoa.

    ”Ilmastonmuutos ei uhkaa planeetan elämää. Ihmiset ehkä kuolevat, ydinsodalla tai muuten, mutta elämä ei katoa mihinkään. Mutta sitten taas, eivät ihmiset tähänkään asti ole kuolleet, vaikka hyvää yritystä on ollut.”

    Olet oikeassa siinä, että elämä ei tule katoamaan mihinkään, oli ilmastonmuutosta tai ei. Nähdäkseni myönnät tässä kuitenkin, että ilmastonmuutos uhkaa ainakin koko ihmiskuntaa (ja siinä sivussa suurinta osaa muista eliöistä). Jollet ole tieteellisestä tutkimuksesta piittaamaton ”ilmastokriitikko”, niin myöntänet lisäksi, että ilmastonmuutos on pääasiallisesti ihmisen aiheuttama. Näin ollen sinä joko valikoit sen tieteellisen tiedon, johon haluat uskoa, tai sitten olet sitä mieltä, että potentiaalisesti miljardien ihmisten kuoleman aiheuttavan ilmastonmuutoksen aikaansaaminen on ihmiskunnan ns. universaalia edistystä.

  • Fysioterapeutti

    Tuohon nuorten psyykeongelmiin täytyy sen verran kommentoida, että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisevä hoitohan ajettiin 90-luvun laman seurauksena alas, vaikka se oli vasta kymmentä vuotta aiemmin saatu pystyyn. ns. Laman lapset ovat juuri nyt se ikäluokka jossa on eniten mielenterveysongelmaisia, syrjäytyneitä jne. Umpisurkealla mielenterveyspolitiikalla säästettiin muutama markka 20 vuotta sitten, mutta nyt maksetaan moninkertaista laskua erikoispsykiatrian puolelta.

  • Jaffa (Shamouti)

    Näkisin että on mutta kumpikos olikaan parempi? Kevät se nyt vain ei edellytä mitään vitun arabeja toteutuakseen.

  • Stas

    Mitähän se luonnon puhtaus oikein on, ainakin kosteikkojen suojelupistearvot ovat romahtaneet: http://www.birdlife.org/datazone/userfiles/file/IBAs/MonitoringPDFs/2011_Finnish_IBA_report.pdf
    Ikimetsät on hakattu.
    Merikotka on ehkä ainoa laji, joka on suojelemalla suojeltu kuntoon 1980-luvun jälkeen. Muuttohaukka on aloittanut myös hitaan toipumisen.

    ”rasismi on vähentynyt tai ainakin se nähdään ongelmana, homous ei ole tabu”

    Missä? Nykyisin Suomessa on tyyppejä, joiden pääasiallinen elämänsisältö on suoltaa rasismia ja homovihaa, näin ei ollut 1980-luvulla. 1980-luvulla nämä asiat olivat täysin marginaalissa. Ryssävihaankin suhtauduttiin hyvin nihkeästi. Fasistiset liikkeet olivat kiellettyjä. Kirkossakin puhuttiin ihan muita asioita kuin homoja.

    Naisvihan suhteen 1980-luvun skandaali oli ”Tupolevin veljesten” lähettämä kikkelikortti. Modernin ajan skandaali taas on se, kuinka Seppo Lehto esittelee Tarja Halosen karkeissa piirroskuvissa alastomana lesbona.

  • Putte

    Nyt kerjäläisten saavuttua Helsinkiin kaipaisin artikkelia siitä kuinka aktivistit hoitavat pyyteettömästi kerjääjien asioita ja yrittävät saada heidät asettumaan tänne taloksi pysyvästi.

  • Kunnon kansalainen

    Komppaan Puttea. Miksi niiden kerjäläisten pitää ihan silkkaa ilkeyttään ja välinpitämättömyyttään aiheuttaa niin paljon eettisiä tunnontuskia meille kunnon kansalaisille? Eivätkö yhtään mieti, kuinka ikävää on nähdä, että jonkun pitää ensin matkustaa satoja kilometrejä meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme ja sitten kerjätä rahaa kadulla pysyäkseen hengissä? Ja sitten kaiken maailman kommarit ja kettutytöt ja anarkomarkot vielä kehtaavat auttaa niitä selviämään. Kyllä minä vaadin, ettei minun tarvitse vaivata päätäni tällaisilla asioilla kaupungilla asioidessani.

    Annetaan niille vaikka kakkua syötäväksi.

  • Putte

    Kerjääminen ja varastelu ei ole tuottavaa työtä, vaan pois yhteiskunnan muilta jäseniltä. Ko. elintasopakoilaisille pitäisi löytyä (täältä tai muualta) jonkinlaista työtä, muuten heidän toimintansa ei ole kestävällä pohjalla. Eikö työnteko olekin yksi tärkeimmistä vasemmistolaisista arvoista?

  • Antti S.

    ”Kerjääminen ja varastelu ei ole kestävällä pohjalla”? Et kai sinä nyt ihan tosissasi luule, että kerjääminen ja varastelu olisivat pakon sijaan jonkinlainen valinta? Mihin muuten perustat väitteesi siitä, että Romaniasta tulleet kerjäläiset varastelisivat yhtään enempää kuin köyhyydessä elävät suomalaiset?

    Paljon suurempi ongelma yhteiskunnalle kuin romanikerjäläiset ovat ne suomalaiset, jotka ajavat tai kannattavat ksenofobista ja elitististä oikeistopolitiikkaa, jonka mukaan vain tietyillä ihmisryhmillä on oikeus nauttia länsimaisen riistokapitalismin hedelmistä (väärässä maassa tai perheessä syntyneet tyytykööt osaansa ja pysykööt köyhinä). Heidän ansiostaan Suomesta on tehty sairas pahoinvointiyhteiskunta, jossa empatiaa ei heru edes kaikista heikoimmille eli kerjäläisille, joiden toimeentulo on täysin muiden ihmisten hyvän tahdon varassa.

  • Putte

    ”Kerjääminen ja varastelu ei ole kestävällä pohjalla”? Et kai sinä nyt ihan tosissasi luule, että kerjääminen ja varastelu olisivat pakon sijaan jonkinlainen valinta?”
    On se valinta siinä mielessä että monet Romanian romanit eivät osaa edes lukea, koska heidän kulttuurinsa ei ilmeisestikään arvosta lukutaitoa tai kouluttautumista. On selvää että nyky-yhteiskunnassa ei ilman lukutaitoa kovin pitkälle pötkitä. On itseasiassa varsin järkyttävää että vanhemmat tuomitsevat lapsensa kerjuulle koska heidän kulttuurinsa on kykenemätön uudistumaan. Miten näitä ihmisiä pitäisi oikein auttaa? Kerjäämisen tukeminen tarjoamalla heille asuntoja Suomesta tuottaa vain lisää kerjäämistä, eli se vain pahentaa romanien syrjäytymistä.

  • Antti S.

    No tulihan ne sisulaiset teesit sieltä. Eli jotkin kulttuurit ovat yksinkertaisesti huonoja, jälkeenjääneitä ja kykenemättömiä muutokseen, ja näiden kulttuurien edustajat eivät pysty sopeutumaan meidän yhteiskuntaamme. Jos pidät näitä asioita totuuksina, niin asiasta ei kannata keskustella tällä haavaa tämän enempää. Löydät hengenheimolaisia ehkä enemmän joltain hommafoorumilta.

  • Putte

    ”No tulihan ne sisulaiset teesit sieltä. Eli jotkin kulttuurit ovat yksinkertaisesti huonoja, jälkeenjääneitä ja kykenemättömiä muutokseen, ja näiden kulttuurien edustajat eivät pysty sopeutumaan meidän yhteiskuntaamme. Jos pidät näitä asioita totuuksina, niin asiasta ei kannata keskustella tällä haavaa tämän enempää. Löydät hengenheimolaisia ehkä enemmän joltain hommafoorumilta.”

    No totuushan tuo on jos kulttuuri ei opeta lapsiaan edes lukemaan, nomadisuus nyt ei muutenkaan edistä koulutusta. Oletko sitä mieltä että Romanien alhainen koulutustaso on enemmän yksilöden valinta kuin heidän kulttuurinsa tuote? Perustelu vastaus kiinnostaisi.

  • Antti S.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Romanit#Romanit_Suomessa

    ”Pääasiassa Romanian ja Bulgarian alueilta Suomeen siirtyneet romanit ovat tulleet huomatuiksi 2000-luvulla etenkin heidän kerjäämisestään suomalaisten kaupunkien kaduilla. Kaduilla kerjäämistä on epäilty vahvasti järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Romanien muodostamat slummileirit ympäri Helsinkiä ovat aiheuttaneet hämmennystä suomalaisten keskuudessa ja romaneiden on arveltu joutuneen laajemman ihmiskaupan välineeksi.”

    http://en.wikipedia.org/wiki/Modern_Antiziganism#Europe_.28European_Union.29

    ”The practice of placing Romani students in segregated schools or classes remains widespread in countries across Central and Eastern Europe. In Hungary, Romania, Bulgaria and Slovakia, many Romani children have been channeled into all-Romani schools that offer inferior quality education and are sometimes in poor physical condition, or into segregated all-Romani or predominantly Romani classes within mixed schools. In Hungary, Bulgaria, and Slovakia, many Romani children are sent to classes for pupils with learning disabilities, regardless of whether such classes are appropriate for the children in question or not. In Bulgaria, they are also sent to so-called ”delinquent schools”, where a variety of human rights abuses take place.”

    Eli vastauksena aikaisempiin väitteisiisi:

    – Kerjäys ei ole romanien itse tekemä ”ammatinvalinta” vaan siihen joudutaan, joko ihmiskaupan kautta (kts. yllä) tai huonosta taloustilanteesta ja syrjinnästä johtuen. Edellinen on toki toistaiseksi pelkkää arvelua, mutta lienee päivänselvää, ettei kukaan ryhdy kerjäläiseksi jos parempia tapoja tienata elantonsa on olemassa.

    – Romanien huono koulutustilanne on seurausta systemaattisesta rasismista ympäri Eurooppaa, eritoten niissä maissa, joista romanikerjäläisiä on Suomeen pääasiassa saapunut. Tämä ei ole mikään uusi ilmiö vaan antiziganismillä on vuosisataiset juuret, aivan kuten antisemitismilläkin. Totta kai tällainen vaikuttaa kulttuuriin negatiivisesti ja aiheuttaa mm. epäluuloa valtaväestöä kohtaan. Sinun ideanasi on selvästikin antaa ymmärtää, että romanikulttuuri on joltain muuttumattomalta ”olemukseltaan” alhaisemmalla tasolla kuin muut kulttuurit, mikä on kulttuurirasistista hölynpölyä, jollaista meillä Suomessa ajavat etenkin äärioikeistolaiset ryhmittymät sekä perussuomalaisten kaltaiset muukalaisvihaa viljelevät oikeistopopulistit. Vastaavaa epäjärkeilyä on viime aikoina yritetty soveltaa myös mm. Suomen somaleihin, joka on myös paljon syrjitty vähemmistö.

  • Putte

    Miten romanilapsille voidaan taata kunnon koulutus jos vanhemmat reissaavat kerjäämässä ympäri eurooppaa ja kotimaassa koulutus on surkeaa? Jos jokaisessa kerjäyskaupungissa järjestetään kerjäläisille valtion tuella asunto, se ei vielä saa heitä pistämään lapsia koulutusputkeen, luulisin. Romanian mafia toki kiittää kun kerjättyjen rahojen lisäksi ihmiskaupatuilta kerjäläisiltä voidaan riistää vielä tukirahatkin.

    Mitä somaleihin tulee, miksi etiopialaisten työttömyysaste on paljon alhaisempi? Ihonväristä se ei ainakaan johdu. Sitten syynä lienee kulttuuri tjsp.?

  • Putte

    Kerjäläisillä meneekin jo selvästi paremmin, mainiota:

    http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288565470817.html?pos=alista-11

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>