Teollisen kapitalismin aikana työläisen ruumis oli alistettu tehtaan monotoniseen rytmiin. Työntekijä pakotettiin toistamaan tylsistyttäviä liikkeitä kahdeksan tai kaksitoista tuntia päivässä. Samalla työläisen ”sielu” oli kuitenkin vapaa, siihen suhtauduttiin välinpitämättömästi. Kapitalistien puolesta työläiset saivat uneksia, puhua ja tuntea mistä halusivat. Sillä ei ollut väliä tuotannon kannalta. Kapitalistia kiinnosti vain se, mitä liukuhihnalta saadaan [...]
|
|||||
|
Emme kovin usein ajattele, mitä politiikka on ja mitä sen tekeminen tarkoittaa. Palkkaa maksetaan politiikan tutkijoille, politiikan toimittajille ja valitettavasti myös poliitikoille. Ei kuitenkaan ole varmaa, että politiikka liittyisi näihin toimijoihin. Suurin osa heidän käsittelemistään asioista liittyy asioiden hallinnointiin, ei politiikkaan. Mitä politiikka sitten oikein on? Voidaan luetella kouluainemaisesti esimerkkejä politiikkakäsityksistä, joihin [...] Pääoma-sarjan toinen osa: esipuheet. Kolme pientä periaatetta yhteiskunnalliseen ajatteluun, uutettu valikoivasti Marxin Pääoman esipuheista. 1. Yhteiskuntatutkimuksessa on kyse myös tendensseistä ja laeista – ei pelkästä kokemuksesta. Olen tehnyt edelliset pari vuotta politiikkaa pääasiallisesti ryhmässä, jonka politiikka on perustunut henkilökohtaiselle kokemukselle epävarmasta ja mielivaltaisesta arjesta. Oma kokemus antaa draivin ja lähtökohdan, mutta siihen pohjaavassa politiikassa [...] Vuonna 2008, kun talouskriisi puhkesi, hedelmät lukivat muiden mukana Marxin Pääomaa. Marx on jälleen kerran ”ajankohtainen”, kun tänä keväänä ilmestyy kaksi tärkeää marxilaista kirjaa: Vastapainon kokoama talouskriisiantologia Kurssi kohti konkurssia ja Eetu Virenin & Jussi Vähämäen Perinnöttömien perinne. Kirjojen, kriisien ja arabikapinoiden keskellä on hyvä tila höylätä Pääomasta pieniä riffejä. Niitä julkaistaan hedelmissä silloin tällöin. [...] Markkinoilla käydään kauppaa. Työmarkkinoilla kauppaa käydään työvoimasta. Tavallisesti kaupankäynnissä on mahdollista pidättäytyä kaupasta. Esimerkiksi jos tavaran hinta on liian pieni, voidaan jättää se myymättä ja odottaa, kunnes sen hinta on noussut tarpeeksi suureksi. Sitten se myydään ja rahat kääritään taskuun. Kiva. Työmarkkinoilla työläisten on kuitenkin käytännössä pakko myydä työvoimaansa, mikäli he haluavat asua ja syödä. [...]
Degrowth-talousajattelu on nousussa. Degrowth.fi-blogi määrittelee degrowthin ”ainakin kolmen tason käsitteeksi ja liikkeeksi”: 1. Talouskasvun ideologian ja talouden kulttuurisen ylivallan kyseenalaistaminen ja pakeneminen taloudesta. 2. Degrowth- tai “ei-kasvu”-talousjärjestelmän mallintaminen ja rakentaminen. 3. Talouslaskun ajaminen politiikkaan. Megafonin neljännen numeron – suositeltavassa mutta varsin teknokraattisessa - Degrowth-artikkelissa kirjoitetaan: Degrowth-ajattelu haastaa talouskasvuun pyrkivän politiikan. Se pyrkii luomaan [...] Marxismia syytetään usein siitä, että se antaa taloudelle liian suuren merkityksen. Syytös on kuitenkin mahdollinen vain, jos talous ymmärretään muusta yhteiskunnasta erilliseksi alueeksi. Syyttäjät siis olettavat, että yhteiskunta jakautuu eri osioihin sanomalehtien tavoin: politiikka, talous, kulttuuri, urheilu ja tv-ohjelmat. Marxilaiset sitten ikään kuin antaisivat liian monta sivua talousosiolle ja väittäisivät, että pohjimmiltaan koko lehti perustuu [...] ”Nyt on koittanut se aika vuodesta, kun vetäydytään vuorelle mukana vain jallupullo ja Megafoni, huipulla sitten luetaan jälkimmäistä vähintään kunnes jallupullo on tyhjä ja valaistus on koettu…” Näin saattoi ajatella verkkolehti Megafonin lukija, kun edellinen numero julkaistiin viime syksynä. Kolmosnumero oli kilon kebab, jonka sulattelemiseen ei ehkä edes kannattanut ryhtyä: olen nimittäin kuullut, että uusimpien [...] Käytkö palkkatöissä? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että annat joka kuukausi luottoa työnantajalle eli työsi ostajalle? Teethän määrätyn työsi ensin ja saat palkan vasta myöhemmin. Työnostaja siis kuluttaa työvoimaasi tietyn ajan, esimerkiksi kuukauden, ja maksaa siitä vasta sitten. Sinä lyöt ”tavarasi” pöytään etukäteen ja saat siitä hinnan jälkikäteen. Ellet sitten ole kirjaimellisesti huora, he kuulemma pyytävät hinnan [...] |
|
||||
 This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 3.0 Unported License. Powered by WordPress & Atahualpa |
|||||
