Lumeavioliittoja ei voi olla olemassa

Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuominen sanoo lumeavioliittoepäilyistä hyvin:

Avioliitto on juridinen sopimus. Miten juridinen sopimus voisi olla lumetta? Miten sopimus, joka on tunnustettu, voi olla lumetta, ja miksi se on lumetta vain ulkomaalaisten kohdalla?

(Tulva 1/2012: ”Harjoittaako Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ihmiskauppaa?”)

Siirtolaisen avioliiton epäileminen huijaukseksi on rankimmasta päästä sitä kehityskulkua, jossa minkään juridisen tai sosiaalisen aseman [...]

Vaalit kiinnostavat vain poliitikkoja

Kuva: Finland, inc.

Kansan Uutiset: Kokoomuksen todellinen kannatus 12,7 prosenttia

Ilta-Sanomat: Tässä ovat todelliset kannatusluvut – kokoomus 12,7 prosenttia

Yle: ”Äänestysprosentin lasku oli yllätys”

Takku: Äänestämättömyydellänsäkään

Lainauksia vaalien jälkeisistä keskusteluista:

”Puolueet on vitun vieraantuneita politiikasta, minkä todistaa rahankäyttö vaaleissa. - Jep, ja vieraantuneita äänestäjistä, minkä todistaa nukkuvien [...]

Vaalikone ajattelee puolestasi ja kouluttaa ehdokkaasi

Vaalikoneet keksittiin 1990-luvulla: ensimmäinen suuri suomalainen kone oli CNN:n sivujen inspiroima Ylen EU-vaalikone vuonna 1996. Ideana oli, että äänestäjät voivat suoraan verrata näkemyksiään ehdokkaiden näkemyksiin. Kone sitten osoittaa, kuka ehdokkaista on lähimpänä äänestäjää.

Kone tekee määritelmän mukaan työtä ihmisen puolesta. Kone on ulkoistamisen väline. Kun kaivinkoneelle ulkoistetaan fyysinen nostamistyö, niin vaalikoneelle ulkoistetaan poliittinen arviointikyky. [...]

Raha tekee onnelliseksi ja vapaaksi

Raha tekee onnelliseksi ja vapaaksi.

Ihmisiltä kysyttäessä selviää, että rahalla voi ostaa onnea. Otetaan esimerkiksi tämä tutkimus:

When plotted against log income, life evaluation rises steadily. Emotional well-being also rises with log income, but there is no further progress beyond an annual income of ~$75,000.

Tutkimuksen mukaan tulojen kasvu lisää hyvinvointia aina 60 000 euron [...]

Mitä subjektiivisuus on?

Edellisessä postauksessa väitin, että politiikassa on kyse subjektiivisuuksista, tekemisen ja kokemisen tavoista, fiiliksistä, viboista ja tunteista. Ei siis asiakysymyksistä tai vaikkapa luokkaristiriidoista. Ihmisten poliittista toimintaa eivät ohjaa asiat ja niiden laskeskelu, vaan tekemisen ja kokemisen muodot ja niille tarjotut objektisyyt tai arkikielisemmin sanottuna kokemukset, halut ja kuvastot.

Väite synnytti keskustelua some-perskärpästen suristessa. [...]

Politiikka on muuttunut, idiootit

Ylen vanha politiikan toimittaja kirjoittaa seuranneensa hämmentyneenä

kakkoskierroksen keskustelua vanhassa mediassa ja uudessa, sosiaalisessa mediassa. Politiikan toimittajana olen etsinyt vastausta peruskysymykseen: mistä äänestämme, kun valitsemme Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston välillä?

Kaiken tähän asti seuraamani perusteella vastaus on: puolisoista.

(- -)

Kauniisti sanottuna äänestyspäätös tehdään arvomaailman perusteella. Mutta kun se kissa on pöydällä, toimittaja [...]

Mitä politiikka on?

Emme kovin usein ajattele, mitä politiikka on ja mitä sen tekeminen tarkoittaa.

Palkkaa maksetaan politiikan tutkijoille, politiikan toimittajille ja valitettavasti myös poliitikoille. Ei kuitenkaan ole varmaa, että politiikka liittyisi näihin toimijoihin. Suurin osa heidän käsittelemistään asioista liittyy asioiden hallinnointiin, ei politiikkaan.

Mitä politiikka sitten oikein on? Voidaan luetella kouluainemaisesti esimerkkejä politiikkakäsityksistä, joihin [...]

Eräänlainen arjen politiikka

Hedelmien vierassarjassa Tuomas Nevanlinna kirjoittaa (tietämättään) eräänlaisesta arjen politiikasta. Teksti on julkaistu alunperin ironisemmassa yhteydessä suomenkielisessä helsinkiläisessä sanomalehdessä.

 

Väitetään, että sanomalehdillä on enemmän vaikutusta ihmisten elämään kuin filosofeilla.

Kokeeksi annan nyt, toimittajana, teille muutamia elämänohjeita.

Ohjeet koskevat eräänlaista arjen politiikkaa ja ne jakautuvat kahteen pääluokkaan: ÄLKÄÄ VASTATKO ja ÄLKÄÄ ALISTUKO.

ÄLKÄÄ VASTATKO

[...]

Kanssa-alaisten yhteiskunta

 

1980-luvulta alkaen on puhuttu paljon kansalaisyhteiskunnasta, yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta pääomasta. Miksi?

Ilmiöt, joihin nämä käsitteet viittaavat, ovat kriisissä. Toiseksi kansalaisyhteiskunnan ja sosiaalisten verkostojen avulla pyritään tuottamaan talouskasvua (kaikista mahdollisista instituutioista juuri Maailmanpankki käynnisti ja rahoitti sosiaalisen pääoman tutkimusohjelman 30 vuotta sitten). Kolmanneksi ihmisten aktivoinnilla ja osallistamisella on voimakas kontrollifunktio. Kaikkia näitä syitä yhdistää [...]

Mitä pankit edellä, sitä mellakat perässä

Britannian mellakat aiheuttivat yli 100 miljoonan punnan vahingot ja viiden ihmisen kuoleman. Katutaisteluiden, tuhopolttojen ja ryöstöjen vanaveressä oikeistolaiset mielipideautomaatit ovat vaatineet kaduille vesitykkejä ja muoviluoteja. Pääministeri David Cameron harkitsee jopa armeijan kutsumista, jotta poliisi vapautuisi muihin tehtäviin.

Missä nämä kommentaattorit olivat silloin, kun keinottelevat pankit tuhosivat maailmantalouden ja aiheuttivat ihmisille [...]