Perusasioita uudesta yliopistolaista

22.11.2008, 01:21

 

Espanjalaisia mielenosoittajia vastustamassa yliopistoreformia

 

Yritän kirjoittaa tähän luonnosta Opiskelijatoiminnan alustuksista ja keskustelusta syntyneistä muistiinpanoista - vaikken itse ymmärräkään lakiehdotuksesta yhtään mitään. Ei tosin kovin moni muukaan tunnu ymmärtävän.

Kuten yllä olevasta linkista huomaa, jonkinlainen johdatus lakiin löytyy HYY:n esityksestä tiedekunnille ja tilanteen taustoitusta saa Jussi Vähämäen Uuden työn sanakirjan artikkelista Yliopisto.

Muistiinpanot on julkaistu täällä aikaisemmin.

 

Uuden yliopistolain taustoja

Uudistuksen suurin taustatekijä on "kaupan vapauttamiseen" ja "markkinoiden avaamiseen" tähtäävä GATS-sopimus (WTO 1995).

1990-luvun lopussa EU kehitti Lissabonin strategian ja Bolognan prosessin. Edellisen päätavoitteena on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin tietopohjainen talousalue vuoteen 2015 mennessä. Jälkimmäinen puolestaan muokkaa ja yhdenmukaistaa eurooppalaista koulutusaluetta.

Suomessa tavoitteena on tehdä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kansainvälisesti kilpailukykyinen. Tämä on tietenkin mahdoton tehtävä, jos miettii kuinka paljon esimerkiksi Cambridge voi saada yhdellä varainhakukierroksellaan.

Reformin taustalla pyörivät myös tutut uudet palkkajärjestelmät (UPJ) ym. uudistukset, joiden kohdalta (perinteinen) taistelu on ilmeisesti jo hävitty.

 

Lain ydinpointteja

Uuden yliopistolain avainkäsitteet ovat KILPAILUKYKY ja AUTONOMIA.

Autonomia tarkoittaa tässä yhteydessä vain taloudellista autonomiaa. Yliopisto voi uuden lain mukaan esimerkiksi harrastaa liiketoimintaa, kaupallistaa toimintaansa, ottaa lainaa ja mennä konkurssiin.

Yliopistojen sisällä valtaa keskitetään, jolloin esimerkiksi rehtorista tulee käytännössä yliopiston toimitusjohtaja. Samalla hierarkioista tulee tiiviimpiä ja vastuuta keskitetään taloudellisen tehokkuuden nimissä yksittäisille henkilöille.

Lain myötä Suomen yliopistot muutetaan joko yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi (Aalto-korkeakoulu & Tampereen Teknillinen) tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi (loput Suomen yliopistoista).

Säätiöyliopiston hallituksessa istuvat suoraan rahoittajat ja valtion nimittämät henkilöt, kun taas julkisoikeudellisen yliopistolaitoksen hallituksen jäsenistä puolet tulee yliopiston ulkopuolelta (kollegio valitsee ne) ja myös hallituksen puheenjohtaja on yliopiston ulkopuolinen.

Ehkä hätkähdyttävintä uuden lain luonnoksessa on, että siinä ei enää ole vaatimusta tutkimustulosten vapaudesta. (!)

 

Mahdollisia seurauksia

Jos laki menee keväällä läpi, siitä seuraa yleisesti kontrollin lisääntymistä, yliopiston läpikotainen kaupallistuminen sekä kaiken opiskeluun ja tutkimukseen liittyvän toiminnan "nopeuttaminen" ja "tehostaminen".

Yksi konkreettinen seuraus opiskelijoiden kannalta on, että lain myötä opetusministeriö, valtionvarainministeriö ja yliopiston sisäiset hallintakoneistot saattavat painostaa yleisten lukukausimaksujen asettamisen puolesta.

Lisäksi yliopistot tulevat luultavasti jakautumaan tulevaisuudessa USA:n malliin A- ja B-luokan paikkoihin, eli tutkimusta tekeviin huippuyksiköihin ja toisaalta koulutettua massaa tuottaviin opintoputkitehtaisiin.

Jussi Vähämäki kirjoittaa, että käynnissä on EU:n tasolla "kiinalainen reformi", joka tarkoittaa byrokraattista suunnittelu-utopismia, koulutuksen alueelle vietyä yritysrationaalisuutta, yliopiston johtamista taloustieteen logiikalla sekä autonomian ja yksilön halveksumista.

Reformin seurauksena yliopisto avataan yrityslogiikalle, opiskelijoiden osallistumista halveksitaan, tutkimus tavaramuotoistetaan ja tietoon suhtaudutaan entistä enemmän välinearvona. Tämä tarkoittaa, että varsinainen oppiminen ulkoistetaan ja opiskelijat punkkimaistetaan ja prekarisoidaan toisiaan vastaan kilpaileviksi kyräilijöiksi, joilla ei ole kykyä tai aikaa omaehtoiseen ajatteluun.

 

Konkreettisia persekohtia laista

1. Uudistus vaikuttaa yliopistojen johtamiskulttuuriin suoraan: hierarkioita tehostetaan ja valtaa keskitetään erityisille vastuuhenkilöille (koska "joukko ei voi kantaa vastuuta").

2. Yliopistodemokratia vähenee, kun opiskelijoita ja henkilökuntaa kuullaan entistä vähemmän ja hallituksesta puolet (plus puheenjohtaja) tulee yliopiston ulkopuolelta.

3. Laki antaa yliopistoille mahdollisuuden määrätä lukukausimaksut. Maksut ovat jo nyt tulossa "kokeiluluonteisesti" EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

4. Tutkimustulosten vapaus vaarantuu, koska laki ei enää suoraan edellytä sitä.

 

Mitä me, te & he voimme tehdä

Muutokset yliopistolakiin tapahtuvat eduskunnassa, jonne laki menee keväällä, mutta paine eduskuntaan tulee muualta (vrt. Kroatia, jossa äskettäin kaadettiin vastaava laki).

Lain vastustajien kannattaa tarttua siihen, että argumentit lain takana ovat melko heikkoja ja että Suomessa ollaan "vapaaehtoisesti" menossa yliopistomuutoksen suhteen paljon pitemmälle kuin muissa maissa (EU ei siis edellytä näin radikaalia yliopistolakia).

Kannattaa myös liittoutua henkilökunnan kanssa, koska kuuleman mukaan sitä - sievästi sanottuna - vituttaa.

Radikaalimpia ideoita:

1) voitaisiin esimerkiksi helmikuussa kutsua koolle jonkinlainen "yliopiston yleiskokous", joka toisi yhteen lakia vastustavia tahoja. Kokoukseen kutsuttaisiin opiskelijat ja henkilökunta, ja se vaatisi hitosti valmistelutöitä. Tai mikseivät kaikki Suomen yliopistot kutsu sellaista?

2) aidon autonomian tavoittelu: pidetään esimerkiksi lukukauden mittainen opiskelijalakko, jonka aikana järjestettäisiin autonomista opintotoimintaa.

 

(Edit 23.11: lukuvirhe poistettu)